Kevätistuntokauden yhteenvetoa Kesän istuntotauon alettua on aika taas katsoa, mitä kevätkauden aikana on tullut tehtyä. Puheenvuoroja laskin käyttäneeni 29 kappaletta, mikä mielestäni hyvää keskitasoa, vaikka puheenvuorojen määrä ei saanekaan olla ainoa arviointikriteeri. Sisältöä jokainen voi itse arvioida eduskunnan sivulta löytyvien pöytäkirjojen pohjalta. Puheenvuoroihini löytyy myös linkki näiltä omilta sivuiltani. Kirjallisia kysymyksiä jätin tämän kevään aikana kaikkiaan kuusi kappaletta ja niistä neljään on jo tullut vastaukset. Kahden viimeisen kysymyksen vastaukset saataneen heinäkuun loppuun mennessä. Vastaamattomat kysymykset koskevat yleistyvään kannabiksen kotiviljelyyn puuttumista ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulevaisuuden tilaa. Vastatut kysymykset puolestaan Hevosalan koulutuksen aloituspaikkajakoa, Reumahoidon keskittämistä ja reumasairaalan alasajoa, Yrittäjien kausiveroilmoituskäytäntöjä sekä Terveydenhuollon kokeilulaista annettuja ennakollisia tietoja. Muutamia merkittävimpiä kevään aikana käsiteltyjä valtiopäiväasioita ovat olleet julkisista hankinnoista annetun lain muutos, jolla 1. kesäkuuta alkaen nostettiin hankaliksi koetun matalia hankintojen kilpailutuksen kynnysarvoja tavara- ja palveluhankintojen osalta 15 000 eurosta 30 000 euroon, Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta 50 000 eurosta 100 000 euroon ja rakennushankkeiden osalta 100 000 eurosta 150 000 euroon. Ulkomaalaislakiin tehtiin myös tarkennuksia, joilla viranomaiset saivat lakiin perustuvan oikeuden selvittää turvapaikanhakijan ikää oikeuslääketieteellisin keinoin. Myös perheiden yhdistämiskriteereitä tiukennettiin ja eduskunta myös edellytti vielä tarkempaa selvitystä perheenyhdistämiskäytännöistä Suomessa verrattuna muihin maihin. Keväällä myös käsiteltiin vaalirahoitussääntelyn uudistus, mikä tulee näkymään käytännössä seuraavissa vaaleissa. Merkittävin muutos lienee se, että samalta lahjoittajalta saadun tuen enimmäismääräksi on määritetty 30 000 euroa ja saadun tuen ilmoitusraja on laskettu 1500 euroon. Samalla myös kiellettiin puolueen tukeminen valtion tai kuntien varoista. Pidempikantoisia vaikutuksia lienee kuitenkin takuueläkkeen säätämisellä, joka tulee voimaan vuoden 2011 keväällä. Tätä voi pitää keskustalaisen hyvinvointipolitiikan merkittävimpänä saavutuksena tällä vaalikaudella. Noin 120 000 pienimmillä eläkkeillä elävän eläke nousee takuueläkkeen myötä 100-170 euroa riippuen heidän perhetilanteestaan. Tällä on erittäin suuri merkitys monien kotiäitinä elämäntyönsä tehneiden tai muutoin esim. sairauden vuoksi työelämästä osattomaksi jääneiden kohdalla. Kokonaisuutena jos kevätistuntokautta katsoo tilastojen valossa, tuli viiden kuukauden aikana vireille kaikkiaan 103 uutta hallituksen esitystä. Lakialoitteita edustajat tekivät yhteensä 47 ja kirjallisia kysymyksiä ministerit saivat vastattavakseen 602 kappaletta. Pöytäkirjoista laskettuja istuntotunteja on alkuvuoden aikana kertynyt jo 312 mikä on aiempiin vuosiin suhteutettuna aika paljon. Onhan istuntotunnit vain yksi osa edustajan työtä valiokuntakokousten lisäksi.
