Markun mietteitä



Paluu eduskuntaan kesän jälkeen
3.9.2010


Heinäkuun alussa alkanut istuntotauko on lopuillaan ja ensi tiistaina 7.9. alkaa syksyn ja tämän vaalikauden viimeinen istuntokausi. Muista istuntokausista poiketen enää talvella ei ole normaalia tammikuun taukoa vaan työ jatkuu lyhyen joulupaussin jälkeen maaliskuulle siis lähes vaaleihin saakka. Näin kesän jälkeen paluuta Helsingin arkeen oikeastaan jo odottaakin. Akut on nyt hyvin ladattu syksyn koitoksia varten


Heti toisen istuntoviikon alussa saamme käsiteltäväksi tämän hallituskauden viimeisen talousarvion, joka samalla on pääministeri Kiviniemelle ensimmäinen. Ennakkotietojen mukaan Budjettiesityksen ohella hallitus tuo eduskuntaan syysistuntokaudeksi asialistan, mikä pitää sisällään muun muassa hallituksen esitykset energiaverotuslain ja perusopetuslain muuttamisesta sekä jäteverolaista. Kaiken kaikkiaan hallituksen esityksiä on tulossa käsittelyyn lähes 250, joten työtä on luvassa valiokunnissa ja täysistunnossa reilusti, että kaikki tarpeelliset asiat saadaan käsiteltyä ennen vaalikauden vaihdetta.


Kuulemieni arvioiden mukaan syyskuun alun budjettikeskustelusta on tulossa varsin värikäs. Kyseessä on hyvä paikka eri puolueille tuoda esiin talouspolitiikan linjoja ja lähtöasetelmia eduskuntavaaleja kohti. Erityisen mielenkiintoista on nähdä vasemmisto-opposition mainostama talouspoliittinen "vaihtoehto". Tähän mennessä yksittäisten irtiottojen ja hallituksen perusarvostelun ohella opposition – erityisesti Sdp:n – linja on jäänyt kovin hämäräksi.


 



 



 


Kesä alkaa viimein
2.7.2010

Kuuman ja aurinkoisen viikon päätteeksi myös eduskunta siirtyi kesän viettoon torstain äänestysten jälkeen. Näin aivan kevätistuntokauden päätteeksi äänestettiin koko alkuvuoden puhuttaneesta ydinvoimalupa-asiasta. Kuumana käyneestä keskustelusta ja lobbauksesta huolimatta eduskunta teki päätökset hyvin selkein luvuin. Ratkaisuiden selvät linjat yllättivät myös ministeri Pekkarisen ja monet muut, jotka olivat ennakoineen erojen olevan tiukkoja.


Teollisuuden voiman hakemuksen hyväksymistä kannatti 120 edustajaa 72 vastustaessa sitä. Niin kutsutun Onkalon eli Posivan loppusijoitusluolan laajentamista koskevaa lupaa puolestaan kannatti 159 ja vastusti 35 edustajaa. Viimeiseksi äänestettyä Fennovoiman hakemuksen hyväksymistä kannatti puolestaan 121 ja vastusti 71 edustajaa. Poissa istunnosta oli vain muutamia edustajia ja hekin pääosin terveydellisistä syistä.


Voin rehellisesti myöntää olleeni ydinvoimalle myönteinen. Osittain tämä on realismia niiden mahdollisuuksien osalta, millä kykenemme riittävän nopeasti vaikuttamaan ilmastonmuutokseen, kuitenkaan vaikeuttamatta kohtuuttomasti energiavaltaisen ja työllistävän teollisuutemme toimintaedellytyksiä.


Toisaalta minulle tämä näyttäytyy myös hyvin pitkälle uusiutuvan energian näkökulmasta. Pidän erittäin tärkeänä, että tähän ydinvoimaratkaisuun on yhdistetty tämä vahva bioenergiapaketti. Ilman sitä en olisi ollut valmis hyväksymään kahden ydinvoimalaitoksen lupaa.


Suomalaisen työllisyyden merkitys korostuu näissä ratkaisuissa erityisesti siinä, että bioenergiapaketti tulee työllistämään merkittävän määrän suomalaisia energian hankinnassa sekä teknologian kehityksessä ja ydinvoimapäätöksellä turvataan metalliteollisuuden, metsäteollisuuden ja muun raskaan teollisuuden työpaikkojen säilymistä edullisen energian kautta.  Toisin kuin esimerkiksi Vihreät ja Vasemmisto, pidän tärkeänä, että metsäteollisuus säilyy Suomessa ja että se muodostaa talouden selkärangan edelleen Kymenlaaksossakin.


Muista kevään merkittävimmistä asioista voit lukea näiden sivujeni kohdasta ajankohtaista.


Syysistuntokausi alkaa jälleen syyskuun seitsemäntenä päivänä, jolloin palaamme tänne Helsinkiin. Täysin lomailusta ei tässä välilläkään voine puhua. Kesälle on kertynyt perinteisesti paljon mieluisia tilaisuuksia ympäri Kymenlaaksoa. Lisäksi myös viime kesänä aloitettu talonmaalausprojekti jatkuu jälleen ilmojen salliessa.


Hieman vapaampaa aikaa on tarkoitus viettää tässä heinäkuun alussa parin viikon ajan. Istuntotauon aikana aikomuksenani on myös poiketa erilaisissa kesätapahtumissa Sulkavan souduista Hamina Tattooseen. Kymenlaaksolaiselle myös Kotkan meripäivät ovat yksi kesän pakollisista menoista. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja Liikenne- ja viestintävaliokunnan molempien kesäkokoukset pidetään tänä vuonna Porissa Suomi Areena-keskustelutapahtuman yhteydessä. Samalla matkalla poikkean myös Pori Jazzissa.


Tavataan siis turuilla ja toreilla. Edustajaa saa tulla tervehtimään näin kesälläkin!


Nämä mietteet jäävät myös nyt tauolle ainakin elokuulle asti. Saatan satunnaisesti päivittää tänne kuulumisia aiemminkin, mutta normaali säännöllinen kirjoittelu jatkuu jälleen istuntokauden alkaessa.


Juhannusterveiset
25.6.2010

Muina kesinä täällä eduskunnassa on jo juhannuksesta lähdetty kesän istuntotauolle, mutta nyt poikkeuksellisesti "hallituksen vaihto viikoista" johtuen jatkamme työtä vielä jussinjuhlien jälkeenkin.


Tällä viikolla todellakin Suomi sai uuden hallituksen, vaikka ministerimuutoksia ei pääministeriä ja Kiviniemeltä vapautunutta kunta- ja hallintoministerin pestiä lukuun ottamatta muita tehtykään. Perustuslain mukaan kuitenkin aina pääministerin ero tarkoittaa myös koko hallituksen eroa ja siinä mielessä nykyinen Kiviniemen hallitus on tulkittava uudeksi hallitukseksi.


Mielenkiintoista pohdittavaa niille, jotka pitävät Keskustaa vanhoillisena puolueena on, että se on tarjonnut Suomelle jo kaksi naispääministeriä. Nyt muodostettu Kiviniemen hallitus jatkaa Vanhasen II-hallituksen linjoilla taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Tavoitteena on ajoittaa ja mitoittaa tasapainottavat toimet siten, etteivät ne haittaa talouden elpymistä ja työllisyyden kasvua. Myöskään edellisen laman kaltaisia leikkauslistoja ei tulla esittämään, vaan hallitus haluaa pitää kiinni annetusta hyvinvointilupauksesta puuttumalla ongelmiin ajoissa.


Hallitusohjelmasta käydyssä keskustelussa keskiviikkona oppositio yritti kaivamalla kaivaa erilaisia moitteita hallituksen tavoitteista tai ohjelmaan tehdyistä kirjauksista. Kiviniemi kuitenkin pärjäsi hyvin tässä alkutaipaleen erikoiskokeessa. Opposition esittämät talouslinjaukset eivät olleet sisällöltään kummoisia, eivätkä esimerkiksi sosiaalidemokraatit uskaltaneet myöntää suoraan tahtoaan pakkokuntaliitoksiin, vaikka niihin johtava tie selvästi näkyi heidän esityksistään. Kiviniemen tosissaan oppositiolle tekemä yhteistyön kädenojennus on selvästikin kuulunut kuuroille korville, eikä sillä puolella näytä oikeasti olevan halua osallistua vastuunkantamiseen haastavassa tilanteessa.


Nyt kuitenkin hallitus on saanut odotetusti eduskunnan luottamuksen ja voimme hyvin ja luottavaisin mielin suunnata juhannuksen viettoon kukin omille kotiseuduillemme. Tässä pieni hyvän juhannuksen toivotus teille kaikille Eino Leinon sanoin:


Juhannus


Minä avaan syömeni selälleen


ja annan päivän paistaa,


minä tahdon kylpeä joka veen


ja joka marjan maistaa.


Minun mielessäni on juhannus


ja juhla ja mittumaari,


ja jos minä illoin itkenkin,


niin siellä on sateenkaari 


(Eino Leino, Sata ja yksi laulua 1908)


Keskusta otti hyvän vauhdin puoluekokouksesta
18.6.2010


Viime viikonloppu osoitti, että Keskustalta löytyy tahtoa ja kykyä uudistua. Keskustan legendaarinen kenttä teki osittain ennalta arvaamattomiakin ratkaisuita nuorentamalla etenkin varapuheenjohtajistoa urakalla. Jos tutkimukset pitävät paikkansa ja keskustalaisen puoluekokousedustajan prototyyppi on se väitetty keski-ikäinen pohjalaismies, niin täytyy todeta, että aika rohkeita ja ennakkoluulottomia keski-ikäisiä miehiä meillä on.


Lautakasafestivaalien diplomien jako puoluekokouksen päätösjuhlassa tosin osoitti, että Keskusta on myös nuorten puolue. Kun nuoret ahtautuivat esiintymislavalle vastaanottamaan osallistumistodistuksia, näytti vahvasti siltä, että siinä taisi olla koolla enemmän väkeä kuin monen pienemmän puolueen puoluekokouksessa kaikki yhteensä.


Kun mietin näin jälkikäteen puoluekokouksen ennätyksellistä väkimäärää, tunnelmaa ja käytettyjä puheenvuoroja, on selvää, että Keskusta astuu nyt uuteen aikaan. Voidaan sanoa, että pöytä puhdistettiin nyt täysin, ja jos vaalirahoituksesta vielä keskustellaan, niin puheet käydään henkilötasolla, ei enää puolueena. Kiviniemen sanoin rivit on koottu ja muiden odottamaan kasaan käpertymistä ei tule. Keskusta lunasti jälleen kerran paikkansa todellisena kansanliikkeenä, joka katsoo yhtenäisenä johtajansa kanssa eteenpäin.


Luonnollisesti ainakin omassa porukassa eduskuntatyö kokousviikonlopun jälkeen lähti liikkeelle hyvissä mielin. Timo Soinin ja muutaman muunkin ulkopuolisen kommentteja lukiessa kyllä tuli heti selväksi, että tätä Keskustan dream teamia selvästi pelätään.


Viikon ehkä merkittävin lainsäädäntötyöhön liittyvä asia oli tiistaina lähetekeskustelussa ollut terveydenhuoltolaki, jolla pyritään mm. lisäämään asiakkaiden valinnanvapautta ja potilasrekistereiden yhteensovittamista. Laki ottaa myös kantaa sairaankuljetuksen järjestämisvastuuseen siirtämällä sen kunnilta sairaanhoitopiireille ja tässä suhteessa epäilyttää, tuleeko alalle suuria yrityksiä, jotka mahdollisuuden yksityisiltä sairaankuljetusyrityksiltä? Missä määrin suuret kansainväliset yritykset kiinnostuvat jatkossa suuremmissa kokonaisuuksissa kilpailutettavista sairaankuljetuspalveluista?


Nämä kysymykset vaikuttavat paljon siihen, millainen asema on esimerkiksi vapaapalokuntien hoitamille ensivasteilla ja paikallisilla sairaankuljetusyrityksillä jatkossa. Onko asiakkaiden turvallisuus ja ambulanssin saatavuus varmasti jatkossa kaikkialla samaa tasoa kuin se on kenties pääkaupunkiseudulla ja muissa tiuhan asutuksen keskuksissa? Tähän asiaan haluan erityisesti kiinnittää tulevassa valiokuntakäsittelyssä huomiota, jotta tasapuoliset ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut taataan kaikkialla maassa myös tässä uudessa terveydenhuoltolaissa.


Samana päivänä käsiteltiin myös lakia tupakoinnin vähentämiseksi. Laki on kaiken kaikkiaan tärkeä, vaikka jonkinlaiseksi valuvirheeksi siihen jäi se, että perustuslakivaliokunnan kielteisen kannan vuoksi autossa tupakointia ei kielletty silloin kun kyydissä on pieniä lapsia. Edustaja Zyskowicz käytti tästä ansiokkaan puheenvuoron, jonka kiinnostuneet voivat käydä katsomassa eduskunnan sivujen kautta.


Tiedän, että tämä tupakoinnin rajoittaminen nostattaa aina paljon tunteita, mutta jo 30 vuotta Suomessa on rajoitettu tupakointia ja aina on kyseenalaistettu, onko tämä oikein. Ja sitten kun laki on astunut voimaan, niin kansa on oppinut käyttäytymään ja asiat saadaan pikkuhiljaa järjestykseen. Todellakaan mitään lakia ei tarvittaisi, jos ihmiset ajattelisivat terveellä järjellä ja tupakoitsijat huomioisivat toiset ihmiset.



Torstain kyselytunnilla käytiin myös vielä kova keskustelu kuljetusyrittäjien työaikojen rajoittamisesta, mistä EU-parlamentti oli tehnyt oman päätöksensä vastikään. Edelleen vastoin Suomen yleistä linjaa Sosiaalidemokraatit ja Vihreät ovat olleet ajamassa tätä rajoitusta, joka pahimmillaan voi aloittaa yrittäjien työnteon laajemmankin rajoittamisen. Mielestäni jälleen kerran tässä vihreiden ja sosiaalidemokraattisten meppien toiminta osoittaa, että kumpikaan puolue ei juurikaan ymmärrä yrittäjyyttä. Oma kantani on, että ajoturvallisuus on riittävällä tavalla taattu jo nykyisissä ajoaikasäännöissä, jotka koskevat myös yrittäjiä ja kokonaistyöaikaa, johon kuuluvat niin paperityöt kuin vaikkapa auton pesukin, ei tule alkaa sääntelemään. Onneksi myös ministeri Vehviläinen lupasi vahvasti tehdä työtä sen eteen, että Komission esitys, jossa tätä sääntelyä ei ole tulisi lopulliseksi päätökseksi.



 



"Kolmossivun tytön" aatoksin kohti Lahtea
11.6.2010

Tänään perjantaina pyörähtää käyntiin 73. Suomen Keskustan sääntömääräinen puoluekokous Lahdessa. Jos Keskusta on omaleimainen puolue, niin myös meidän puoluekokouksemme ovat aivan omaa luokkaansa. Siinä missä muilla suurilla puolueilla puoluekokousedustajia on muutamia satoja ja kokoukset pidetään auditorioissa, lasketaan Keskustan edustajat tuhansissa ja kokouspaikat ovat messu- tai jäähalleja.


Lahdessa tehtävät merkittävät henkilövalinnat varmasti saavat väkeä liikkeelle ja odotettavissa on tiukkaakin tiukempi kisa etenkin puoluesihteeripaikasta. Tilannetta voisi jopa verrata vuoden 1980 puheenjohtajavaaliin. Keskustan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, oli valinta puoluesihteeriksi sitten Korhonen tai Laaninen, että tulos otettaisiin vastaan kuten Virolainen aikanaan tokaisemalla "kansa on puhunut, pulinat pois".  18,7 prosentin kannatuslukemat tällä hetkellä tarkoittavat sitä, että meillä ei ole kerta kaikkiaan varaa valinnan jälkeisiin oppositioklikkeihin järjestöväen tai eduskuntaryhmän sisällä.


Valittua puoluejohtoa on tuettava täysillä ja lähdettävä yhtä jalkaa ensikevään eduskuntavaaleihin. Menestys on hyvin pitkälti kiinni siitä, millaisella yhteistyöllä ja ajatuksilla näihin tuleviin koitoksiin käymme. Henkilökysymykset ovat toisarvoinen seikka verrattuna politiikkamme sisältöön. Politiikan puolella kaipaamme jämäkämpää otetta kannanmuodostukseen, selkeitä tavoitteita ja myös vastuun osoittamista heille, joille se päätöksistä kuuluu.


Liian paljon vastuuta esimerkiksi Kokoomuksen ministerien tekemistä suoranaisista mokista hätäkeskusuudistuksen, Ylen rahoituksen tai valtion omistajapolitiikan suhteen on jäänyt Keskustan kannettavaksi solidaarisen hallituspolitiikan nimissä, kun taas samalla olemme saaneet mm. Risikon taholta ämpärillä kylmää vettä Hyssälän niskaan Reumasäätiön konkurssin vuoksi, vaikka asia selvästi kuului peruspalveluministerin toimialaan. Tulevalta pääministeriltä on edellytettävä tässä suhteessa selvempää linjaa ja myös oman puolueen kantojen puolustamista.


Hallitusyhteistyö Kokoomuksen kanssa on ollut kuitenkin suurissa linjoissa tuloksellista. Olemme päässeet selvästi eteenpäin perusturvan uudistamisessa, josta esimerkkinä on takuueläkkeen tuleminen voimaan ensi keväänä. Punamultapohjalta tällainen sosiaalisesti oikeudenmukainen uudistus ei olisi koskaan ollut mahdollinen. Myös yrittäjä asioissa on edistytty hyvään suuntaan ja talouspolitiikkaa voidaan pitää vaikeista ajoista huolimatta onnistuneena.


Sosiaalidemokraatit pitivät puoluekokouksensa jo aiemmin vaihtaen puoluesihteerinsä Mikael Jungneriin. Tämä vahvistaa entisestään kuvaa SDP:stä johtavana ei-puolueena, joka tekee päivänjulkisuuden politiikkaa vailla kestävää sisältöä. Aivan aiheesta pääministeri Vanhanen moitti heitä realismin puutteesta.


Vaikka SDP ja Keskusta molemmat kamppailevat kannatuslukujen nostamiseksi paremmalle tasolle, on tilanne valintojen suhteen meillä Keskustassa jo lähtökohtaisesti parempi. Saamme varmuudella uuden puheenjohtajan, joka on puolueen ykkösveturi, ja hänelle on aisapariksi ehdolla kaksi osaavaa puoluesihteeri ehdokasta. Tällä hetkellä näitä kaikkia ehdokkaita katsoessa tiedetään jo, että heidän suustaan ei tarvitse kuunnella ensimmäiseksi rakkaus-sloganeita vaan tulemme puhumaan todellisista asioista.


Hieman näillä samoilla aatteilla kirjoitin Suomenmaan kolmossivulla tiistaina 8.6. toivoen, että tasapuolisuuden ja asiapohjaisemman puoluesihteerikilpailun aikaansaamiseksi mukana olisi saanut olla vielä vaikkapa vahvoja naisehdokkaita. Tämä toive siitä syystä, että lyhyen aikavälin henkilökysymyksistä katseet on saatava suunnattua pidemmälle tulevaisuuteen ja lupaukset muutoksesta on kanavoitava näkemyksiksi siitä suunnasta mihin matkaa jatketaan.


Puoluekokous lähestyy ja Paras-hankkeesta tehtiin selkoa
4.6.2010

Puoluekokousta odoteltaessa Keskustan kuuluisa kenttä käy kuumana. Lieneekö jäsenkorttien postitusajankohta harkittu tarkoituksella näin lähelle kokousta, jotta mielenkiinto kokouksen päätöksiä kohtaan olisi mahdollisimman suuri. Vellontaa on myös muilla puoluetoimistoa lähellä olevilla saroilla, kuten keskustalaisessa kustannusyhtiössä ja näköjään vielä muutamassa säätiössäkin siinä sivussa.


Vaikka puoluesihteeriehdokkaat ovat liputtaneet nimenomaan puolueen eheytymisen puolesta, näyttäisi nykyinen meno olevan enemmän repivään suuntaan. Pahaa pelkään, että oli valinta suuntaan jos toiseen, niin haavoja parannellaan vielä pitkään.


Keskustanuorten tavoin olisin kaivannut enemmän sisältöä niin puheenjohtajakilpaan kuin myös puoluesihteerivalintaan. Muutosta ja parempaa tulevaisuutta kyllä luvataan, mutta keinot ja muutoksen suunta ovat jääneet tarkemmin esittelemättä. Totuus kuitenkin on, että henkilöiden nimiä suurempi merkitys kannatukselle on sillä, miten toimitaan ja mitä sanotaan.


Toimimisen ja sanomisen yhteneväisyydestä voi vetää aasinsillan myös PARAS-hankkeesta käytyyn selontekokeskusteluun viime keskiviikolle. Vasemmistopuolueet jälleen kerran demarien johdolla ovat nimellisesti puolustamassa kunnallista demokratiaa ja itsenäistä palvelutuotantoa, mutta samalla vaativat kuntamäärän rajua leikkaamista noin 160 kuntaan koko maassa.


Samalla vaaditaan myös lisää ohjausta ja tiukempia korvamerkkejä kunnallisille päätöksentekijöille. Läheisyydellä niin päätöksenteon kuin palveluidenkaan suhteen ei ole näköjään mitään merkitystä. Itse uskon kyllä vakaasti kunnalliseen itsehallintoon, ja nykyinen kuntarakenne laajalla luottamusmiesjärjestelmällä on voimavara, joka tuo läheisyysperiaatteen päätöksentekoon.


Nimenomaan näkisin PARAS-hankkeessa olleen kuntaliitosten osalta vauhtia jossain määrin liikaakin, jos ajatellaan kuntien talouden kuntoon saattamista. Huonosti valmistellut kuntaliitokset ovat johtaneet monessa paikassa velkaantumiseen, veroprosenttien nousuun ja palvelujen rajuun karsimiseen Tavoitteenahan Paras-hankkeessa oli kuitenkin juuri palvelujen turvaaminen.


Keskustelussa tiedustelin ministeriltä onko mahdollista saada tutkimus, jossa selvitetään jo toteutuneiden kuntaliitosten vaikutukset kunnan talouteen, veroprosentin nousuun, velkaan per asukas ja palveluiden säilymiseen? Ministeri Kiviniemen mukaan tätä hanketta seurataan poikkeuksellisen tiiviisti yhdessä tutkijoiden ja yliopistojen kanssa, niin että saadaan tietoa siitä, miten tässä on onnistuttu ja ovatko ne tavoitteet, joita lähdettiin hakemaan, saavutettu.


Ministeri kuitenkin myönsi vastauksessaan, että eri kuntaliitoksissa on onnistuttu eri tavoin. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsi Kurikan, jossa kolmen kunnan yhteistoiminta-alueella budjetit on kyetty alittamaan jo heti alusta alkaen. Ilmeisesti siellä valmistelussa on onnistuttu, valitettavasti samaa ei voine sanoa Kouvolan osalta.


Keskusta toteutti takuueläkkeen!
28.5.2010

Kaikessa hiljaisuudessa ja ilman median isompaa huomiota lyötiin eduskunnassa lukkoon ehkä vuosikymmeniin merkittävin perusturvaan vaikuttava uudistus. Keskustan johdolla nykyinen hallitus on järjestelmällisesti parantanut monia sosiaaliturvaan liittyviä etuuksia tällä vaalikaudella, mutta ne eivät koossaan vedä vielä vertaa takuueläkkeelle, jonka aikaansaamisessa Liisa Hyssälällä oli merkittävä asema.


Tämä uusi eläkemuoto astuu voimaan ensi vuoden maaliskuussa ja sen saajina tulee olemaan arviolta noin 120 000 suomalaista. Noin puolella heistä ei ole muita eläketuloja kuin kansaneläke. Takuueläke pyrkii turvaamaan eläkeläisten toimeentulon, jos heidän eläkkeensä eivät muutoin riitä kohtuulliseen toimeentuloon ja se voidaan myöntää silloin, kun henkilön eläkkeet yhteenlaskettuna jäävät takuueläkkeeksi määritellyn tason alle. Täysimääräisenä eläke tulee olemaan 685 euroa kuukaudessa ja se nostaa täyttä kansaneläkettä saavien tuloja yksin asuvan osalta noin 100 euroa ja avio- tai avoliitossa olevan osalta noin 167 euroa kuukaudessa.


Takuueläkkeen myötä Keskusta on onnistunut lähes kokonaan toteuttamaan sen noin 300 euron korotuksen alkujaan noin 400 euron minimieläkkeisiin, jonka esittämisestä vuonna 2003 Hyssälää on parjattu paljon. Kun aiemmat korotukset kansaneläkkeeseen ja niiden vaikutukset myös eläkkeen mukaan määräytyviin lisiin huomioidaan, ollaan rahallisesti hyvin lähellä tätä tavoitetta.


Sosiaalidemokraatit syyttivät Jutta Urpilaisen suulla puoluekokouksessaan hallitusta kansaa jakavasta politiikasta ja eriarvoistamisesta. Tähän on helppo vastata tuoreen ministerin Juha Rehulan kyselytunnilla antamallaan vastauksella: ”Matti Vanhasen toisen hallituksen aikana ole leikattu yhtään etuutta, yhtään senttiä, ei ensimmäistäkään etuutta, ei yhtään euroa, ei yhtään senttiä”.


Paremminkin Keskustan johdolla on vihdoin päästy eteenpäin eriarvoisuuden kierteen katkaisemisessa. Hallitusohjelmaa laadittaessa tosissaan paneuduttiin näihin kysymyksiin ja siksi ei ole sattumaa eikä vahinko, että yksinhuoltajakorotusta on nostettu. Ei ole sattumaa eikä vahinko, että lapsilisiä on korotettu toisen lapsen lapsilisästä alkaen, eikä varsinkaan ole sattumaa tai vahinko, että nyt nimenomaan minimieläkkeellä olevien toimeentuloa parannetaan merkittävällä tavalla. Keskusta on lupaustensa mukaan kerta toisensa jälkeen ajanut eteenpäin muutoksia perusturvaan, jotka nimenomaan helpottavat kaikkein pienituloisimpien ihmisten elämää.


On sanomattakin selvää, että toisen värinen hallituspohja ei olisi pystynyt koskaan tuomaan tämän tyyppistä eläkeratkaisua hallituksen esityksenä eduskunnan käsiteltäväksi. Vasemmistopuolueiden osalta eivät painotukset ole olleet juuri koskaan perusturvan puolella, vaan ne ovat olleet lähinnä ammattiyhdistysliikkeen toiveiden mukaan työeläkkeiden ja niihin sidottujen etuuksien parantamisessa. Etenkin Sosiaalidemokraateille tämä työeläkekytköksen puuttuminen on vaikea asia hyväksyä ja siksi aiemmin minimieläkkeitä ei ole saatu korotettua heidän ollessaan hallitusvastuussa. Ei myöskään Kokoomukselta löydy suurempia sympatioita työeläkejärjestelmän ulkopuolelle jääneille. Tämä oli selvästi kuultavissa Ben Zyskowiczin nytkin salissa toistamista puheista. Hän vertasi näitä minimieläkkeiden korotuksia Kreikan tiehen, pitäen niitä liian kalliina ja tarpeettomina kustannuksina.


 


Muisto vain jää
21.5.2010

Kuluneen viikon aikana olen itse joutunut katsomaan elämän perusasioita ja arvoja suoraan silmiin. Oman isän kuolema ja siitä syntynyt tyhjyyden tunne on koskettanut minua tavalla, jota en ole koskaan kokenut. Isä, kasvattaja, ystävä ja neuvojen antaja on poissa. Tämä elämään kuuluva asia, toivottavasti kasvattaa minulle sitä henkistä pääomaa minkä läheisen menettäminen voi antaa. Juuri nyt tuntuu siltä, että sitä pääomaa tarvitsen.


Tällaisena viikkona kun seuraa valtakunnan ja paikallisen tason päätöksen tekoa, huomaan että, niin politiikka kuin elämäkin tarvitsee tunnetta ja uskallusta näyttää sitä.


Myötäeläminen vaikeina hetkinä, jota olen saanut kokea ystäviltä, kasvattaa ja lujittaa sitä ystävyyttä mitä ihminen tarvitsee. Tuntuu hyvältä huomata se, että on ystäviä, jotka muistaa.


Toisarvoiselta tuntuu nyt se, mitä valtakunnallinen ja maakunnallinen lehti kirjoittaa minusta, suhtautumisesta työhön ja politiikkaan, niiden aika tulee taas myöhemmin.


Sain seuraavan viestin hyvältä ystävältäni, siinä se on.


Ihmisen elämä on suuri arvoitus…


elämän alku on ihme, elämän loppuminen on aina yllätys…


jokin tarkoitus on silläkin, ettemme tiedä huominen mitä tuo tullessaan,


mutta meidän jotka jatkamme taivaltamme, tehtävänä on viedä eteenpäin sitä viestiä ja niitä periaatteita,


joita meidän isämme ovat meille elämän ohjeeksi antaneet…


surunsa jokainen meistä kokee omalla tavallaan,


omista lähtökohdistaan tehden kysymyksiä,


joihin vain osaan saa vastauksia…


mutta tällöinkin toivottavasti edes vähän helpottaa kun viime kädessä senkin tietää,


että kaikella on aikansa ja tarkoituksensa ja että


Sinäkään Markku et ole yksin…


Ydinvoima eduskunnan käsittelyssä
14.5.2010

Ydinvoimaa koskevan periaatepäätöksen eduskuntakäsittely alkoi tällä viikolla pääministerin ilmoituksesta käydyllä keskustelulla ja ensi viikolla äänestetään eduskunnan kannasta esitykseen.


Esitys kahdesta uudesta ydinvoimalasta perustuu ennen kaikkea sähkön tarpeeseen vuoden 2020 jälkeen. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa marraskuussa 2008 valtioneuvosto katsoi, että sähkön hankinta tulee ensisijaisesti perustaa omaan kapasiteettiin. Samalla tarve vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ohjaa päätöksiä niin energiatehokkuuden, uusiutuvan energian kuin ydinenergiankin osalta.


Suomi on jo kauan ollut riippuvainen sähkön tuonnista. Nyt hallituksen tavoitteena on erityisesti omavaraisuuden nostaminen ja kivihiilen käytön vähentäminen. Ydinvoimaratkaisu tuo markkinoille noin 25 terawattituntia päästötöntä sähköä. Yhden ydinvoimayksikön tuotanto vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 10 miljoonaa tonnia, silloin kun se korvaa hiililauhdetta.


Tulevaisuudessa, vaikka saisimme rajoitettua energian tarpeen kasvua toivotulla tavalla, kasvaa sähkönkulutuksen osuus kokonaisenergiatarpeesta verrattuna esimerkiksi polttonesteisiin tai kivihiileen. Energian säästöstä huolimatta kokonaiskulutuksen sisällä tapahtuu siis tulevaisuudessa merkittävää muutosta energiamuotojen välillä. Tämä edellyttää kapasiteetin lisäämistä sähköntuotannossa, jotta emme joudu entistä heikompaan tilaan omavaraisuuden suhteen.


Ydinvoiman ohella uusiutuvaan energiaan satsataan merkittävässä määrin. Samalla myös tuemme kotimaista työllisyyttä. Tuulivoiman rakentaminen työllistää, ja pysyviä työpaikkoja syntyy satoja. Metsäenergian tuotantoon, kuljetukseen ja energiantuotantoon syntyy arviolta useita tuhansia työpaikkoja. Lisäksi biojalostamot tuovat työllisyyttä juuri metsäteollisuuden yhteyteen, josta työpaikkoja on muilla sektoreilla kadonnut.


Hallituksen linjaus ydinvoiman suhteen kahdesta uudesta laitoksesta on ollut monille pettymys, mutta yhtälailla uusiutuvan energian lisäämispakettia on arvosteltu rajusti. Molempia tapoja tuottaa energiaa kuitenkin tarvitaan, jotta pääsemme edes lähelle sitovia päästötavoitteitamme.


Tämän ydinvoima-asian keskustelun lisäksi tällä viikolla eduskunnassa puhuttiin pitkään ja äänestettiin Kreikan lainoituksesta. Keskiviikkona eduskunnan moottoripyöräkerho MP-Arkadian voimin läksimme perinteiselle pitkän viikonlopun kestoiselle kevätretkelle, joka tällä kertaa suuntautui Itä-Suomeen. Itse jouduin jättämään tämän retken kesken, vaikka ajokelit olivatkin mitä parhaimmat. Huomenna lauantai-aamuna nimittäin eduskunnan valtuuskunta matkaa WHO:n 63. yleiskokoukseen Geneveen ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä minut on nimetty valtuuskuntaan mukaan.


Pienenä makupalana viikon varrelta täytyy vielä mainita "Setä Arkadian" eli MTV:n toimittaja Timo Haapalan blogi Kreikan laina-avusta. Siitä näkyy erittäin suoraan, millaista peliä sosiaalidemokraatit ovat tämän Kreikan talouskriisin parissa lähteneet pelaamaan. Blogin pääset lukemaan tästä.


Ouzo alkaa yskittää.
7.5.2010

Kreikan valtion katastrofaaliseksi äitynyt taloudellinen tilanne on ollut tämän viikon merkittävin puheenaihe. Se on jättänyt selvästi varjoonsa myös sen, että valtioneuvosto teki torstaina virallisen päätösesityksen ydinvoimasta.


Kreikalle ollaan esittämässä kokonaisuudessaan toista sataa miljardia käsittävää lainoitusta, josta Suomen osuus olisi maksimissaan 1,6 miljardia. Summa tuntuu erittäin suurelta, koko luokka on sama kuin Suomen puolustusvoimien vuosittaiset toimintamenot taikka Suomen Vientiluoton lainoitustoiminta vuodessa. Tämä kokoluokka vertailu vain summan merkityksen ymmärtämiseksi, suoraanhan nämä rahat eivät ole pois mistään kotimaamme toiminnoista, vaan otamme vain tämän verran enemmän lainaa, jonka lainaamme eteenpäin Kreikalle.


Vasta siinä vaiheessa, jos Kreikka ei kykenekään maksamaan lainojaan tulevaisuudessa takaisin, alkaa tämä naapuriapu kiristää myös meidän suomalaisten kukkaroa. Jos sopimukset pitävät ja Kreikka saa oman taloutensa hallintaan, tätä vaaraa ei pitäisi olla, näin ainakin meille vakuutetaan.  Rehellisesti on kuitenkin myönnettävä, että tämä lainapaketti on suuri riski, mutta kansainvälisesti ajatellen on lähes mahdotonta, että keskeisenä eurooppalaisena maana Kreikka jättää lainat maksamatta. Maksuaikataulut varmaankin saattavat elää, mutta lainojen anteeksiantaminen pudottaisi Kreikan kehitysmaiden kanssa samaan ryhmään, mikä olisi katastrofaalista Euroopan unionin jäsenenä olevan maan kannalta.


Aivan oikeutetusti me kuitenkin koemme, että tällaisesta valtiollisesta valehtelusta ja dirlandaa meiningistä, mitä Kreikka on julkisen taloutensa kanssa harjoittanut, vastuu tulisi kokonaan jäädä valtion itsensä kannettavaksi. Koska tarjolla on vain huonoja vaihtoehtoja, monille meistä päättäjistä puolueesta riippumatta on hyvin vaikea perustella itselleen, miksi Kreikkaa tulisi nyt auttaa.


Merkittävin edellytys, josta ainakin itse haluan täyden varmuuden ennen kuin teemme eduskunnassa asiasta päätöksiä on, että Kreikan oma parlamentti on hyväksynyt kokonaisuudessaan säästöpaketin taloutensa saattamiseksi kuntoon. Heillä on myös suuri työ järjestelmällisen korruption ja harmaan talouden kitkemiseksi, jotta valtiontalous voi kunnolla tervehtyä. Nämä päätökset he ovatkin torstain aikana ilmeisesti jo tehneet.


Toiseksi on esitetty vaatimuksia, että myös pankkien tulisi kantaa osa vastuusta, koska he ovat korkeiden korkojen houkuttelemina lainanneet Kreikalle rahaa huolimatta maan heikosta tilanteesta. Tässä mielessä pidän myönteisenä, että esimerkiksi Saksan pankit ovat lähteneet mukaan Deutche Bankin johdolla lainapaketin rahoittajiin. Kokonaisuutena syy kuitenkaan ei ole pelkästään pankeissa, joiden osuus Kreikan lainoista on noin 42 prosenttia, loput miltei 60 prosenttia lainoista on tullut niin muilta valtioilta kuin Norjan öljyrahastoiltakin. Kreikan kaatuessa kerrannaisvaikutukset siis koskevat rajusti myös muita kuin euromaita.


Pahimmillaan liikkeelle lähtee vähintään Euroopan laajuinen dominoefekti, jonka seurauksena meillä olisi edessämme kohta jo ohitettua lamaa vielä synkempi tilanne. Olemme pakkoraossa. Meillä ei ole parasta vaihtoehtoa, jonka voisimme valita, vaan joudumme valitsemaan sen vähiten huonoimman.


Kaikkein eniten tässä rytinässä joutuu nöyrtymään Kreikka ja hyväksymään tiukan säästöohjelman lisäksi Komission sekä valuuttarahaston suorittaman valvonnan. Vanhalle ja ylpeälle kulttuurimaalle se on kova pala nieltäväksi. Tämä onkin nostanut Kreikassa kovia protesteja, mutta käytännössä maalla ei ole muuta vaihtoehtoa. Vaikka muut Euro-alueen maat ja IMF tulevatkin lainoituksen kanssa apuun, maksavat kreikkalaiset itse tästä keittämästään sopasta rankimman hinnan.


Vakavasta kirjoituksesta huolimatta on meillä viikonloppuna tulossa yksi tärkeimmistä kevään juhlapäivistä – äitienpäivä. Haluankin toivottaa kaikille äideille mitä parhainta äitienpäivää. Unohdetaan hetkeksi arki ja murheet ja nautitaan kevään tulosta.


Ideologista vappua!
30.4.2010

Tiistain täysistunnossa oli lähetekeskustelussa Vanhasen II-hallituksen hallitusohjelmaankin kirjattu takuueläke. Nyt eduskuntakäsittelyn aloittanut eläkemuutos nostaa 120 000 pienimmällä eläkkeellä elävän tuloja vähintään 100 eurolla kuukaudessa ja osalla jopa melkein 170 eurolla kuukaudessa. Aiempien Lipposen hallitusten 5 ja 7 euron korotusten rinnalla tätä takuueläkettä voi kutsua suorastaan ainutlaatuiseksi historiassa. Vanhasen II-hallituksen ensimmäinenkin vuonna 2008 tekemä eläkekorjaus oli jo 20 euroa, joten kyllä on selvästi nähtävissä, että tässä asiassa ollaan tosissaan eikä vain kahvirahoja jakamassa.


Sosiaalidemokraatit eivät ole paljoa tätäkään esitystä kehuneet. Mutta tunnetusti heillä on aina ollut eri köyhät kuin Keskustalla. Meille Keskustassa on ensisijaisen tärkeää, että eläkkeiden korjaus kohdennetaan kaikkein pienituloisimpiin eläkeläisiin, jotka ovat taloutensa kanssa ahtaimmalla. Sosiaalidemokraatit mieluummin käyttäisivät rahat kaikkiin työeläkkeisiin, jolloin hyöty sitä kipeimmin tarvitseville olisi olemattoman pieni. Takuueläke uudistus onkin mielestäni keskustalaisen eläke- ja perusturvapolitiikan taidonnäyte.


Välikysymys Heinolan reumasairaalan kohtalosta puhutti pitkään keskiviikkona ja torstaina kyselytunnin jälkeen äänestettiin hallituksen luottamuksesta. Monelle on julkisuudessa käydystä keskustelusta jäänyt sellainen kuva, että tässä olisi äänestetty Reuman toiminnan jatkamisesta entisellään, mutta näinhän asia ei ole.


Luottamusäänestyksessä on aina kyse vain siitä, erotetaanko hallitus ja viedäänkö maa pariksi kuukaudeksi sellaiseen tilaan, missä ei käytännön politiikassa tapahdu yhtään mitään. Samalla koko se työ, mitä nyt ministeriön taholla tehdään reumasairaiden hoidon turvaamiseksi kesäkuun alusta eteenpäin, menisi kokonaan hukkaan. Opposition todelliset tarkoitusperät tällä välikysymyksellä olivat siis jossain aivan muualla kuin reumasairaiden tilanteen auttamisessa. Sairaiden asialla tehtiin vain selvää julkisuuspolitiikkaa.


Täällä kotikulmilla Kouvolan kunnallispolitiikassa yhteisymmärrys kaupungin talouden tasapainottamisesta kesti natisten juuri ja juuri kouluratkaisuiden yli, kun ne koskettivat pääosin kaupunkikeskustan ulkopuolisia alueita. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että kun nämä maalaiskuntia runnoneet päätökset on saatu läpi, niin ideologisiin eroihin vedoten muista yhteisesti sovituista linjoista karataan käpykaartiin. Näin kävi, kun sosiaalidemokraatit lipesivät lomautuspäätöksestä.


Veikkaan, että tässä suhteessa ideologiset erot tulevat näkymään erityisesti siinä, että keskittäminen vauhdittuu entisestään ja palveluista karsiminen jatkuu, eikä muita säästötoimenpiteitä saada päätettyä. Hyvä esimerkki tästä on esitetty apuvälinelainauksen siirtäminen Keltakankaan sairaalasta kokonaan Kouvolan keskustaan. Toiminta ja siinä liikkuvat rahat eivät ole suuria, mutta ihmistä lähellä ollut palvelu on karkaamassa jälleen kerran kivikylään säästöjen nimissä. Jatkossa jää nähtäväksi, miten yhteistyö tulee jatkumaan kun osalle päätöksentekijöistä vain keskusta-alueen ulkopuoliset säästötoimet näyttävät olevan ideologisesti hyväksyttäviä.


Näin siis vähän tiukemmin aatoksin vappua kohti, mutta ehkä vapun perinteisenä aatteen juhlana tuleekin herätellä hieman ajattelemaan, mitä vaihtoehtoja meille miltäkin suunnalta tullaan jatkossa tarjoamaan. Itselleni ainakin on tärkeää, että päätökset ovat sosiaalisesti sekä ihmistä ajatellen oikeudenmukaisia.


Hyvää Vappua!


Energinen viikko takana
23.4.2010

Voisi sanoa, että tämä viikko on ollut hyvin energinen. Muusta ei juurikaan ole keskusteltu, vaikka ensiviikolla häämöttää jo Reumahoitoa koskevan välikysymyksen vastauskeskustelu, sekä hallituksen luottamusäänestys.


Ensimmäinen erilaista sananvaihtoa herättänyt esitys oli ministeri Pekkarisen esittelemä uusiutuvan energian paketti, joka esittää 38 TWh:n lisäystä mm. metsähakkeen, tuulivoiman ja biopolttonesteiden käyttöön vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen ja se sai niin kiitosta kuin myös moitteita eri tahoilta. Esimerkiksi Kokoomuksen MEP Eija-Riitta Korhola ennätti jo heti sättimään päätöstä Kokoomuksen heikkoudeksi Keskustan ja Vihreiden edessä. Myös vasemmiston laidalta haukkuja on kuulunut veronmaksajille liian kalliista ratkaisuista ja siitä, että toteutuessaan paketti muka ajaisi paperitehtaat puupulaan. On mielenkiintoista, että hallituskumppanimme suunnalta kritiikki on näin kovaa ja toisaalta myös se, ettei SDP:lle kelpaa 20 000 uutta työpaikkaa Suomeen, jotka olisivat paketin myötä luvassa.


Uusiutuvan energian pakettia rajumman kohun näyttäisi herättäneen seuraavana päivänä esitelty ydinvoimaesitys, jossa luvat ehdotetaan myönnettäväksi kahdelle laitokselle, joiden omistajat olisivat TVO ja Fennovoima. Olen jo aiemmin ilmaissut, että olisin ollut tyytyväinen yhteenkin lupaan, mutta päätöksenteko on aina kompromissien hakemista ja jos tällä ratkaisulla päästään tilanteeseen, ettei heti seuraava tai sitä seuraava eduskunta tarvitse pohtia uutta lupahakemusta niin esitys lienee hyväksyttävissä.


Kokonaisuutena ydinvoiman lisärakentaminen on nähtävä pitkällä aikavälillä ylimenokauden ratkaisuna, jolla toteutamme ilmastopoliittiset tavoitteet lyhyellä aikavälillä ja energiataloudellisesti saamme riittävästi aikaa kehittää uusiutuvan energian käyttöä ja tekniikkaa sellaiselle tasolle, ettei 2020-luvulla käyttöikänsä päähän tulevia nykyisiä ydinlaitoksia enää tarvitsisi korvata uusilla. Nykyisellään esimerkiksi sähkön tuottaminen metsähakkeesta ei ole tarkoituksenmukaista tai kannattavaa ja esimerkiksi päästöttömän vesivoiman lisärakentaminen on hyvin hankalaa.


Bionenergian lisäyksessä onnistuminen on kuitenkin merkittävin tekijä siinä, miten tulevaisuuden energiaratkaisut tullaan tekemään. Äsken mainitsemastani kritiikistä johtuen lienee perusteltua olettaa, että Keskusta tulee jatkossakin olemaan se lukko, joka varmistaa uusiutuvan energian lisäämisen tavoitteiden mukaisesti. Uskallan väittää, että jos hallituskoalitiot merkittävästi muuttuvat tulevilla parilla vaalikaudella, joiden aikana paketti on tarkoitus toteuttaa, tulee se typistymään olennaisesti ja menettämään sitä kautta merkityksensä.


Tänään perjantaina täysistunnon jälkeen matka käy Iitin kautta kohti Lappeenrantaa ja siellä pidettävää puoluevaltuuskunnan kokousta.Lappeenrannassa on varmaan myös energinen tunnelma Laanisen ilmoittauduttua mukaan puoluesihteerikisaan. Iitissä käyn liikenneministeri Anu Vehviläisen kanssa tapaamassa kunnan edustajia ja tutustumassa mm. VT12 hankkeen tilanteeseen. Tämän jälkeen poikkean matkalla Kouvolan nostalgiaraveihin katsomaan miten eduskunnan hevosystäväinseuran Bokalle pärjää radalla. Tähän mennessä Bokalle on juossut jo mukavan tilin hyväntekeväisyyteen, jonne voittorahat lahjoitetaan. Viimeisimmistä lahjoituksista pääsivät nauttimaan myös Jaalan, Valkealan, Anjalankosken, Virolahden, Haminan ja Kotkan lapset päiväkodeille lahjoitettujen keinuhevosten muodossa.


Vaalirahakohulla toivottavasti tervehdyttävät vaikutukset
16.4.2010

Vaalirahakohu ei hellittäne Suomessa ennen seuraavia vaaleja, jos sittenkään. Viimeisen viikon ajan olemme taas saaneet lukea "paljastuksia" lähes joka päivä lehtien otsikoista ja jälleen kerran tiedot ovat tulleet poliisin esitutkintamateriaaleista, jotka pitäisivät olla lain mukaan tutkinnan aikana salaisia. Julki ne toki tulevat jossakin vaiheessa, kuten kuuluukin, mutta tämä tipoittain julkistaminen rusikoi ankarasti uskoa koko järjestelmään.


Moni näiden uutisten lukija ei nimittäin valitettavasti hahmota sitä, että normaali ja asiallinen työskentely eduskunnassa ja hallituksessa toimii täällä taustalla. Ilmaan heitetyt epäilykset ja olettamukset ovat suurempia, kuin mitä todellisuus antaa oikeutta väittää. Oppositio luonnollisesti pyrkii pitämään keskustelua yllä ennenaikaisista vaaleista, mutta tällaiset ehdotukset ovat ennemminkin eväiden köyhyyttä, kuin aitoa huolta kansanvallan tilasta. Pitää muistaa, että samalla tavoin oppositiopuolueille on virrannut rahaa ammattiyhdistysliikkeeltä ja jopa näiltä kohutuilta liikemiehiltä.


Ennenaikaisten vaalien järjestäminen nyt, kun tutkinta ei ole valmis, tarkoittaisi todellisten ongelmien lakaisemista maton alle, josta ne nousisivat uudelleen esiin vaalien jälkeen. Tuskin kenelläkään tällä hetkellä on selvää kuvaa siitä, mitä on tapahtunut todellisuudessa ja mitä huhujen perusteella vain väitetään tapahtuneen. Ratkaisun avaimet eivät ole vain juridiikassa, vaan myös yleisessä luottamuksessa. Vaikka kohina lehtien palstoilla ei suoraan vaikuta eduskuntatyöhön, olisi kestämätöntä, jos vastaava rasite varjostaisi myös uutta eduskuntaa.


Keskustassa uudistumisen hetki on kesäkuussa Lahdessa. Siellä meille valitaan uusi puheenjohtajisto ja arvioidaan tarpeet tehdä muita muutoksia. Seuraaviin vaaleihin mennään uudistuneella vaalirahoituslainsäädännöllä ja jo nyt on nähtävissä, että monet vanhat käytännöt sillä saralla ovat päättyneet ja tämä on hyvä asia. Valitettava sivuseuraus tälle ruljanssille on ollut, että monet hyvät ja potentiaaliset ehdokkaat ovat päättäneet jäädä pois vaaleista – juuri nyt kun vaihtoehtoja pitäisi olla tarjolla reilusti. Toivottavaa olisi myös, että kampanjoiden kustannukset lähtisivät selvään laskuun. Tähän asti lehdet ja muut mediat ovat nauttineet lihavista tilipusseista vaalivuosina, kun puolueet ovat kilpailleet näkyvyydellä hinnoista välittämättä. Uudet ehdokkaat ja pienemmät puolueet ovat olleet tässä suhteessa aina heikommassa asemassa varojen puutteessa ja suuret puolueet ovat ajautuneet kilpavarusteluun nyt nähtävin seurauksin.


Jos vielä muutamalla sanalla mainitsen kuluneen viikon ohjelmasta, niin se on ollut hyvin matkustuspainotteinen. Parhaillaan olen matkalla Kajaaniin Reserviläisliiton vuosikokoustapaamiseen Kelan ja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan yhteistapaamisesta. Lentoliikenteen pysähtyminen on haitannut matkantekoa reippaasti ja lento Helsingin kautta Kajaaniin on vaihtunut tiiviin tunnelman junamatkaksi Rovaniemeltä Ouluun ja Oulusta Kajaaniin.


Pääsiäisen jälkeen työt jatkuvat
9.4.2010

Pääsiäisviikko meni istuntovapaan ja lapin matkailun merkeissä, joten viime viikolla nämä mietteet jäivät väliin. Pohjoisessa kevään tulo näkyi vaihtelevina ilmoina lumi- ja vesisateen välillä, mutta hiihtäminen kuitenkin vielä onnistui hyvin. Tälle talvelle latukilometrejä kertyi reippaat 500.


Reumasairaalan kohtalo on ollut puheissa vielä nyt pääsiäisenkin jälkeen. Olen saanut kymmeniä yhteydenottoja huolestuneilta ihmisiltä ja toivomuksia Reumasäätiön pelastamiseksi konkurssilta. Kuitenkin kyseessä on yksityinen säätiö, jonka toimintaan suoralla rahalla puuttuminen ei käytännössä ole mahdollista. Katseet on paremminkin suunnattava tulevaisuuteen ja siihen, miten kykenemme turvaamaan aikaisempaa paremmin reumaosaamisen säilymisen yhteen toimivaan paikkaan keskitettynä. Kaikkein huonoin vaihtoehto olisi, jos eri puolille Suomea syntyy pieniä ja voimavaroiltaan rajallisia hoitoyksiköitä.


Omasta mielestäni paras tilanne olisi, jos kaavailut mahdollisesta uudesta yksiköstä Heinolassa tai sen lähellä toteutuisivat ja merkittävä osa entisistä Reumasairaalan osaavista työntekijöistä kyettäisiin työllistämään sinne. Tässä suhteessa myös valtion tehtävä olisi taata se, että vaativa reumahoito on keskitetty yhteen laitokseen niin, ettei vastaavanlainen tilanne enää voisi uusiutua. Tästä aiheesta teinkin tällä viikolla kirjallisen kysymyksen peruspalveluministeri Risikolle, tavoitteena selvittää, oliko aiemman sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen toimeenpano asianmukaisella tasolla, kun reumahoidot olivat päässeet hajautumaan moneen eri pisteeseen ja Reuman sairaalan käyttö samalla vähentynyt kohtalokkain seurauksin. Kysymyksen voit lukea tästä linkistä.


Valiokunta-asioiden puolella tällä viikolla aloitettiin nk. kuorma-autotakseja koskevan lakimuutoksen käsittely. Etenkin Helsingissä nämä taksiliikennettä ajavat, mutta virallisia takseja koskevien sääntöjen ja velvoitteiden ulkopuolelle jäävät autoilijat ovat olleet ongelmallinen asia säännellyn taksiliikenteen kannalta. Suomessa taksiliikenne on perinteisesti ollut turvallista ja mm. vaaraa pimeään taksiin joutumisesta on voinut pitää hyvin pienenä. Osaltaan tämä on ollut taksien tarkan valvonnan tulosta ja myös alan oma silmälläpito on pitänyt tehokkaasti asiat kunnossa. Ajat kuitenkin muuttuvat ja myös ajoneuvot ovat kehittyneet niin, että taksilaki on jäänyt tässä suhteessa jälkeen. Muutama vuosikymmen sitten kuorma-autoksi rekisteröidyllä ajoneuvolla ei varmasti monikaan olisi ajatellut ajavansa henkilöliikennettä ja siksi nykyiseen taksilakiin on jäänyt aukko, jonka osalta korjaustarvetta nyt sitten arvioimme.


Minulle on myös tullut säännöllisesti kyselyitä, miten pellon myyntivoiton verotuskohtelun muutos edistyy. Valtionvarainministeriöhän halusi Kataisen tahdosta viedä asian EU:n lausunnolle, vaikka verotuskysymykset olisivat normaalisti meidän kansallisesti ratkaistavia asioita. Kuten arvata saattaa, EU-komissio ei näytä tätä verotusmuutosta hyväksyvän, joten vaihtoehtoja on jäljellä enää kaksi. Joko vedämme asian pois EU-käsittelystä ja hautaamme koko hankkeen tai sitten viemme asian Brysseliin jopa parikin vuotta kestävään käsittelyyn, jonka tulokset saattavat olla yhtä laihat.  


Torstaina täällä eduskunnassa kävi vierailulla Ummeljoen tarinamiesten ja naisten ryhmä. Taloon tutustumisen lisäksi meillä oli varattu aikaa jutusteluun ennen kyselytuntia ja heidänkin kanssaan Reuman tilanne kuin myös meillä Kouvolassa tehdyt omat terveydenhuollon ratkaisut nousivat esiin keskusteluun. Selvästi palveluiden ja tapahtumien keskittyminen pelkästään kaupunkikeskustaan näyttää harmittavan ihmisiä. Esimerkiksi pääosa tulevan Kouvola-päivän tapahtumista on sijoitettu kaupungintalolle, vaikka yhteistä kaupunkia olisi voinut juhlia lähempänä myös entisten maaseutukuntien ihmisiä.


Kouvola ja Heinola otsikoissa
26.3.2010

Tällä viikolla Kouvolan Sanomien toimitus kyseli meiltä kaikilta Kouvolan kansanedustajilta tuntojamme siihen, onko Kouvolasta syntynyt kuva häviäjänä oikea. Ajatuksena oli siis, ettei Kouvola saa ääntään kuuluviin tilanteissa joissa joudumme kilpailemaan esimerkiksi virastoista muiden alueiden tai jopa oman maakuntamme sisällä. Varmaankin hätäkeskusratkaisu on ollut näiden kysymysten taustalla, koska se on laajasti ymmärretty niin, että Kouvola olisi jälleen ollut häviäjä hätäkeskusten sijoituspäätöksissä. Ehkä meillä on ladattu hieman liikaa odotuksia siihen, että kuntaliitoksen varjolla saisimme jotenkin ekstraa muihin alueisiin verrattuna. Silloin helposti isoista odotuksista tulee pettymysten sarja.


Mielestäni Kouvolaa ei kuitenkaan voi yksipuolisesti pitää häviäjänä. Kouvolaan on saatu paljon hankkeita ja valtion toimintojakin, vaikka kaikkea haluttua ei ollakaan saavutettu. Ehkä liian paljon tuijotamme sitä, mitä tulee tähän Kouvolan keskustan postinumeroalueelle, emmekä vielä miellä vaikkapa Valkealan varuskuntiin tehtyjä investointeja tai Lahti-Luumäki ratahankkeen tuomia merkittäviä liikennerahoja miksikään saavutuksiksi. Ammattikorkeakoulullekin rakennetaan isolla rahalla uusia tiloja Kouvolaan. Iittiin on saatu kuivapaperitehdas ja työ Tillolan moottoriurheilukeskuksen toteuttamiseksi on käynnissä koko ajan. Kaikilla näillä on merkitystä myös Kouvolalle. Yhtälailla siis Kouvolassa pitäisi olla iloisia Valkealan, Anjalankosken tai jopa Iitin alueella tapahtuvista myönteisistä asioista, koska ne hyödyttävät koko seutukuntaa


Virastopäätöksistä pitää muistaa poliisin tekniikkakeskus, ELY- ja AVI toimipisteet ja se, että hätäkeskuskin säilyy Kouvolassa, mikä on muuhun Suomeen verrattuna hyvin poikkeuksellista. Vaikka hätäpuhelut ohjautuvatkin aikanaan Kuopioon, Kouvolalla tulee olemaan selvä erityisasema hätäkeskusverkostossa ja meillä on myös mahdollisuus saada siitä paljon irti. Osaammeko hyödyntää tämän mahdollisuuden, vai valitammeko vain sitä, että pääpaikka on muualla, on meistä itsestämme kiinni. Monessa muussakin asiassa pitäisi miettiä, tehdäänkö täällä Kouvolassa paikallisesti asiat niin hyvin kuin mahdollista. Esimerkiksi toimivaa ammatillista aikuiskoulutuskeskusta halutaan väkisin yhdistää opetustoimeen, vaikka ministeriö tai mikään mukaan taho ei sitä vaadi.


Paljon on puhuttu siitä, viekö Kotka suurimmat tierahat ja virastojen päätoimipisteet, koska "Kotkalla on ministeri". Ministereillä on varmasti jotakin merkitystä, mutta on turhan lohdutonta ajatella, että kaikki olisi kiinni vain yhden tai kahden henkilön päätöksistä. Etenkin jos kyse on vaalipiirin tai maakunnan sisällä käytävästä kilpailusta, niin ylipäätään vastakkainasettelua näin pienellä alueella tulisi välttää. Meidän pitäisi osata olla tyytyväisiä siitä, että meillä on pitkästä aikaa näin läheltä ministeri ja pyrkiä ottamaan siitä kaikki irti.


Tästä Kouvolan sanomien kyselystä saamme varmasti lukea muidenkin edustajien kommentteja viikonlopun lehdestä. Muista viikon aikana esillä olleista asioista haluan tällä kertaa nostaa esiin vain Reumasäätiön sairaalan tilanteen, koska se vaikuttaa myös hyvin monen Kymenlaaksolaisen perheen elämään ja hyvinvointiin. Etenkin lastenreumaa sairastaville Reuman sairaala on ollut ehdottoman tärkeä, jopa elämän laadun pelastava tukikohta ja siksi on huolestuttavaa, ettei sairaalan toimintaa ole kyetty hoitamaan kestävästi.


Suuri osa kansanedustajista on ollut tällä viikolla yhteyksissä niin Kansaneläkelaitokseen kuin myös ministeriöihin tavoitteena löytää rahoitusmahdollisuudet Reuman sairaalan jatkon turvaamiseksi. Yhteisymmärrys siitä, että näin merkittävää osaamista ei saa päästää valumaan hukkaan on laaja, mutta käytettävissä olevien keinojen kartoittaminen on kuitenkin useamman päivän, jopa muutaman viikon tai kuukauden vievä prosessi.


Ministeriössä on jo käynnissä Reumasäätiön kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta asetusmuutoksia hoitoon ohjauksen keskittämisen suhteen ja samaten Kansaneläkelaitoksen osuutta ja mahdollisuuksia palveluiden ostajana laajemmassa mittakaavassa selvitetään. Myös KELA:n rooli yhtenä säätiön omistajista on tarkastelussa hankintamenettelyyn liittyvien käytäntöjen suhteen. Säätiö kuitenkin teki vaikeassa tilanteessaan konkurssin kanssa nopeampia ratkaisuita, mitä neuvotteluissa ministeriön kanssa oli aiemmin annettu ymmärtää ja nämä virellä olevat toimenpiteet eivät siten ole ehtineet vielä vaikuttaa mihinkään. Ratkaisun löytämiseksi tehdään täällä paljon töitä. Asia on tärkeä meille sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille ja pidämme myös huolta siitä, että ministeri Risikolta vaaditaan tehokkaita toimenpiteitä nopeasti. Torstaisesta kyselytunnista oli selvästi nähtävissä, että painetta ministerin suuntaan on kaikista eduskuntaryhmistä.


Ratkaisun avaimet Reuman sairaalan tilanteeseen eivät kuitenkaan ole vain eduskunnan tai KELA:n käsissä. Myös kunnilla ja kuntien johtamilla sairaanhoitopiireillä on merkittävä vastuu siitä, mistä palveluita hankitaan ja otetaanko vain hinta ratkaisevaksi tekijäksi. Monissa kunnissa ja sairaanhoitopiireissä on pyritty tätäkin vaativaa hoitoa ottamaan omiin yksiköihin perustetuille vastaanotoille, jotka eivät kuitenkaan kykene palvelemaan reumasairaita yhtä kattavasti, nopeasti tai asiantuntevasti kuin Reuman sairaala. Tällainen kehitys on yhtenä tekijänä ollut johtamassa Reumasäätiötä taloudellisiin vaikeuksiin. Toivon vahvasti, että tämä kohu onnistuu myös herättämään kuntapäättäjät käyttämään paremmin Reuman sairaalan palveluita. Ne kuitenkin todennäköisesti tulevat jossakin muodossa jatkumaan joko omana sairaalana tai osana jotakin isompaa kokonaisuutta.


Yhteisymmärryksen löytäminen on tiukassa
19.3.2010

Tämä otsikko sopii hyvin molempiin tällä viikolla tapetilla olleisiin aiheisiin. Ensinnäkin eduskunnassa keskustelu velloo kiivaana Yleisradion rahoituksesta. Kaikista parlamenttiryhmistä koostunut Lintilän työryhmä päätyi aiemmin esittämään mediamaksua, joka herätti valtaisan vastalauseviestien vyöryn ainakin internetpalstoilla. Viime keväänä asiaa puitiin tässä talossa ensimmäistä kertaa ja silloin myös Keskustan ryhmässä pidettiin puheenvuoroja budjettirahoituksen eli verotuksen kautta toteutetun mallin puolesta. Tämä kuitenkin nähtiin silloin mahdottomaksi toteuttaa, koska taustalla oli parlamentaarisen komitean yksimielinen esitys. Näin ainakin meille budjettirahoituksesta kiinnostuneille edustajille perusteltiin sitä, miksi mediamaksusta on härkäpäisesti pidettävä kiinni.


Nyt kuitenkin olemme ajautuneet aivan toisenlaiseen tilanteeseen. Ensin esittelevä kokoomuslainen ministeri irrottautui tästä yksimielisestä ehdotuksesta, johon siis ei ollut aiemmin saanut puuttua. Torstaisella kyselytunnilla myös SDP lähti reippaasti liputtamaan budjettirahoituksen puolesta. Kokoomuksessa puolestaan kanta taitaa olla haussa jopa heidän ministereidensäkin kesken. Nähtäväksi jää, hirttääkö Keskusta itsensä tähän liekaan jääden yksin puolustamaan yhteisesti sovittua mediamaksua muiden kerätessä kiitosta kansalta vihatun maksun hylkäämisestä. Saattanevat veljet ja siskot oikealla laskea myös sen varaan, että voivat rauhassa puhua budjettirahoituksen puolesta, kun Keskusta pysyy Lintilän mallin takana ja lopuksi voitaisiin haudata koko asia hamaan tulevaisuuteen "yhteisymmärryksen puuttuessa".


Tässä yhteydessä harva tulee ajatelleeksi, että Yleisradion rahoituksen sisällyttäminen budjettiin tarkoittaisi vähintään puolen prosentin veronkorotusta kaikille, eikä tällöin hinta kansalaiselle, eikä varsinkaan kotitalouskohtaisesti, olisi juurikaan sen alempi kuin mitä esitetty mediamaksu olisi tehnyt. Rahan keräämisen kannalta ratkaisu on siis vain politiikkaa siitä, miten rahoitus halutaan käytännössä hoitaa.


Toiminnan kannalta päätöksellä on kuitenkin olennaiset vaikutukset. Yleisradion tulevaisuuden turvaamiseksi on kiireellistä saada rahoituspuoli selväksi tai muutoin olemme parissa vuodessa tilanteessa, jossa alueradiot, kotimainen ohjelmatuotanto sekä urheilukilpailujen lähetysoikeudet ovat liipaisimella. Tietysti tämä sopinee mainosrahoitteisten kanavien etuja ajaville ryhmille erittäin hyvin, mutta Keskustan ajatusmaailmassa vahvan kansallisen julkisenpalvelun yleisradioyhtiön olemassaolo on koettu erittäin tärkeäksi. Tähän liittyy myös se, että Yleisradio on eduskunnan valvonnan alla toimiva yhtiö ja olisi perin omituista, jos sitä valvomaan vielä lisättäisiin neuvosto, joka koostuisi esimerkiksi kilpalevien tahojen edustajista.


Ensi tiistaina eduskuntaryhmien edustajat kokoontunevat käsittelemään aihetta uudemman kerran ja samana päivänä on tarkoitus myös lyödä lukkoon budjettiraamit ensivuoden talousarviovalmistelulle. Nähtäväksi jää johtaako poukkoileva keskustelu mihinkään ratkaisuun.


Yhteisymmärrystä on oltu vailla myös ahtaajien työehtosopimusneuvotteluissa. Lakkoilijoiden tunteet ovat käyneet kuumana etenkin meillä Kymenlaaksossa Kotkan sataman porteilla, mutta pientä lämpenemistä oli ilmassa jo viime viikolla kun pieni ryhmä ahtaajia osoitti mieltään eduskunnan edessä. Tätä kirjoittaessani olen tuli juuri tieto (Ylen uutisten kautta ensimmäisenä), että sopu on löytynyt ja töihin palataan niin pian kuin se on mahdollista. Ratkaisukin vaikuttaa saatujen tietojen perusteella kohtuulliselta myös muihin aloihin verrattuna. Kaikkein tärkeintä kuitenkin tässä epävakaassa tilanteessa on, että enempää ei enää kampiteta Suomen ulkomaanvientiä, joka on taloudellisen nousun kannalta välttämätön tekijä.


Vilkasta poliittista keskustelua
12.3.2010


Keskustan puoluekokous lähestyy ja pientä eloa on nähtävissä jo puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajakisoissa. Tällä viikolla varapuheenjohtajaehdokkaaksi ilmoittautui kansanedustaja Elsi Katainen Pielavedeltä. Elsin lähteminen ehdolle on mielestäni Keskustan tulevaisuuden kannalta todella hyvä asia. Lahden puoluekokouksessa kaivataan uusiutumista koko puheenjohtajistoon ja hän energisenä ja osaavana ihmisenä sopii varapuheenjohtajaksi erittäin hyvin. Yhteistyö täällä eduskunnassa myös on toiminut Elsin kanssa esimerkillisesti, joten en voi muuta kuin toivoa parasta mahdollista menestystä Elsille varapuheenjohtajavaaliin.


Tämä viikko on ollut päivänpolitiikan kannalta vilkas. Alkuun kohinaa aiheutti Keskustan puolueena antama kommentti Taxellin komitean esitykseen presidentin valtaoikeuksista. Näkemykseksi muotoutui, että lähetettäessä kriisinhallintajoukkoja ulkomaille tulisi päätöksen olla "kolmen lukon takana" eli siihen tarvittaisiin jatkossakin eduskunnan, hallituksen ja presidentin yhteinen suostumus. Näinhän asia on tälläkin hetkellä kriisinhallintalain mukaan, eikä siitä ole mielestäni tässä yhteydessä tarpeen lähteä poikkeamaan. Olisihan varsin kummallista, jos puolustusvoimien ylipäällikkö olisi täysin osaton suomalaisten sotilaiden lähettämiseen ulkomaille, kun huomioidaan, että esimerkiksi pyyntö YK:lta osoitetaan kuitenkin kansainvälisen käytännön mukaisesti hänelle. Mahdollisten suomalaisiin joukkoihin kohdistuvien suru-uutisten sattuessa olisi myös tärkeää, että kaikki kolme ylintä valtioelintä olisivat yhtä lailla vastuussa joukkojen lähettämisestä. Asiasta on kuitenkin kokoomuksen taholta nostettu suurempi haloo, mihin olisi aihetta.


Toinen, jopa isomman kohahduksen aiheuttanut, uutinen oli ministeri Lindénin päätös olla antamatta YLE-maksun sisältänyttä lakiesitystä tämän vaalikauden aikana. Usean vuoden valmistelu, josta oli tuloksena parlamentaarisen komitean yksimielinen ehdotus, ei siis johtanut mihinkään. Tilanne on varsin omituinen, etenkin kun ministeri vetosi siihen, ettei riittävää kannatusta eduskunnasta ollut löydettävissä esityksen viemiseksi eteenpäin ja samalla kaikkia eduskuntapuolueita edustanut komitea oli kuitenkin yksimielinen. Vaikka itsekin olen ollut jossakin määrin kriittinen YLE-maksua kohtaan, jää tässä tilanteessa suuhun selvä poliittisen välistävedon maku. Nyt oltiin jo valmistelussa hyvin lähellä ratkaisua, jolla olisi myös kaikkein pienituloisimmille saatu kompensoitua maksun vaikutuksia ja toisaalta olisihan nykyistä tv-lupaa halvempi maksu ollut jo merkittävä kompensaatio niille vähävaraisille, jotka jo nyt kuuliaisesti maksavat tv-lupansa.


Kolmas ja Kouvolaakin erityisesti koskettanut uutinen viikolta oli hätäkeskusten sijoituspaikkojen julkistaminen. Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen toimipaikka määrättiin Kuopioon, mutta myös Kouvola saa pitää jatkossa hätäkeskuksen, joka tulee erityistehtäviin keskittyvänä hoitamaan esimerkiksi tuki- ja neuvontapalveluita. Heti päätöksen jälkeen lehdistä näkyi kritiikkiä siitä, että edunvalvonta ei ollut Kouvolan osalta kohdallaan, mutta kun huomioi, ettei millään muilla hätäkeskusalueilla ole vastaavaa toista "ylimääräistä" hätäkeskusta, on keskuksen säilyminen Kouvolassa otettava hyvänä saavutuksena. Päätökseen sisältyy myös lupaus, että meillä hätäkeskusta erityisesti kehitetään erityistehtäviä varten, joten uskon, että työpaikkojenkin lisääntyminen täällä on enemmän kuin todennäköistä.


Tällä viikolla tänne sivuille tulee vielä lisää valokuvia kuvagallerioihin pitkästä aikaa. Luvassa on ainakin muutamia otoksia syntymäpäiviltäni, Parlamenttihiihdoista Ruotsin Morasta sekä muutama kuva lyhyeltä mutta vauhdikkaalta rallikartturiuraltani.


Lakkojen viikko
5.3.2010

Alkuviikosta kuljetusalan lakko saatiin valtakunnan sovittelijan avulla päättymään nopeasti. Parin päivän verran lakon vaikutukset näkyivät etenkin työmatkaliikenteessä, mutta isommilta ongelmilta sentään vältyttiin. Laajempia ongelmia puolestaan näyttää aiheuttavan loppuviikosta alkanut ahtaajien lakko, joka saattaa jopa uhata pienessä nousuvireessä ollutta vientiä ja sitä kautta kansantalouden kehitystä.


Viennin seisahtuessa etenkin paperiteollisuudessa seisokit ovat edessä. Millaisia ovat tällöin lakon vaikutukset esimerkiksi Kouvolan kaupungin verotuloihin, jos alueemme tehtaat joutuvat keskeyttämään tuotantoaan? Tilausten siirtyessä muille kuin suomalaisille tehtaille, on olemassa riski myös pidempiaikaisista ongelmista. Pahin uhkakuva tietysti on se, että lakkoajan tappiot ja kysynnän muutokset johtavat uusiin supistuksiin Suomessa sijaitsevilla teollisuuslaitoksilla.


Kuten kyselytunnilla selvästi tuli esiin, on tilanne tällä hetkellä talouden kehityksen kannalta herkkä. Nopea sopu on enemmän kuin toivottavaa, mutta sovun aikaansaaminen on liittojen välinen asia ja vastuu neuvottelupöydässä istuvilla tahoilla. Joidenkin kaipaaman Tupon aikaansaamiseksi kyllä tehtiin hallituksessa tosissaan töitä, mutta kun järjestöt yksi toisensa jälkeen halusivat neuvotella ilman Tupoa, ei siihen pakottaminenkaan ollut mahdollista. Pääministeri totesikin kyselytunnilla, että nyt ei vaan eletä tupomaailmassa ja toisaalta siitä ehkä kertoo myös se, että neuvottelutavoitteetkin ovat niin kaukana toisistaan.


Alkuviikosta kirjoitin lehdissä eläinsuojeluaktivistien julkisuuspelin arveluttavuudesta. Suurin osa lukijoista oli ymmärtänyt asian samalla tavoin kuin minäkin, eli eläinten hyvinvoinnista on pidettävä huolta, mutta mahdolliset rikkomukset on käsiteltävä heti asianmukaisella tavalla, eikä vasta viikkojen kuluttua mediassa. Palaute tämän näkökulman esiintuomisesta on ollut pääosin hyvää. Yksittäisiä palautteita olen saanut turkistarhauksen vastustajien näkökulmasta, mutta niissä on puhuttu täysin eri asiasta eli tarhauksen kieltämisestä. Toivoisin, että myös tarhausta vastustavat ymmärtäisivät, että jokainen laiminlyönnin havaitsemisen jälkeen viivytelty päivä tai viikko lisää eläimen mahdollista kärsimystä ja vaikeuttaa väitettyjen rikkomusten selvittämistä.


Tänään perjantaina Suomen eduskunnan joukkueen kanssa lähdemme täysistunnon jälkeen pohjoismaisiin parlamenttihiihtoihin Moraan Ruotsiin. Miedon Juhan ja Marjo Matikainen-Kallströmin ohella allekirjoittanutkin puolustaa siellä suomalaisten hiihtotaitoa. Tavoitteena luonnollisesti on olympialaisia parempi mitalisaalis.


Koulukysymystä ja välikysymystä
26.2.2010

Viikon aluksi Kouvolan kaupunginvaltuustossa jouduimme ratkomaan kouluasiaa ja tulosta ei voi missään nimessä sanoa hyväksi. Asiasta jäi väkisin runnomisen maku. Päätökset on kuitenkin tehty ja vanhaan valtiomiesten tapaan pulinat pois. Me, jotka vaadimme parempaa valmistelua ja halusimme puolustaa pieniä kouluja, jäimme selvään vähemmistöön. Pahoin pelkään, että tämäkään ratkaisu ei ole pitkäikäinen. Kun nyt on saatu supistusten pää auki, varmasti muutaman vuoden sisään eteemme tuodaan samanlaisia esityksiä vielä jäljelle jääneistä kouluista. Toivottavasti silloin näemme edes jonkinlaista toteumaa niistä säästöistä, joita nyt kovaan ääneen lupailtiin. Kiitokset myös teille, jotka olette kokouksen jälkeen lähettäneet kannustavia kommentteja.


Tämän viikon varsinainen puheenaihe täällä Helsingin päässä on puolestaan ollut ed. Lapintien (vas) ja koko muun opposition allekirjoittama välikysymys, jossa hallitusta syytettiin pienituloisten toimeentulon heikentämisestä ja köyhyyden lisäämisestä. Hallituksen puolesta välikysymykseen vastasi sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä.


Hyssälän vastauksen ja asiasta käydyn kahdeksantuntisen keskustelun pohjalta on kyllä selvästi todettavissa, että opposition syytökset eivät löydä pohjaa todellisuudesta. Keskustajohtoisten Vanhasen hallitusten aikana perusturvan jälkeenjääneisyyttä ja eri etuuksia on parannettu ennätysvauhdilla. Etenkin nyt Vanhasen II-hallituksen aikana on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden parantamisessa edetty toden teolla. Huomionarvoista on, että Vanhasen I-hallituksen aikana, jossa sosiaalidemokraatit olivat mukana, ei tällä saralla päästy yhteisymmärrykseen millään.


Täydellisessä tilanteessa ei kuitenkaan vielä olla, mutta suunta on oikea ja vauhti sopiva huomioiden yleisen taloudellisen tilanteen. Hetkessä ei kyetä korjaamaan niitä ongelmia, jotka luotiin 90-luvun vasemmistojohtoisten hallitusten aikana. Silloin esimerkiksi kuntien valtionosuuksia leikattiin yli 600 miljoonaa euroa vuositasolla. Lisäksi palkka-ansioista riippumattomat etuudet lähestulkoon unohdettiin, jolloin kaikkein pienituloisimmille koittivat ankeat ajat.


Nykyinen hallitus on painottanut mm. tuloveronkevennykset nimenomaan pienituloisille, vaikka oppositio jatkuvasti syyttää hallitusta hyvätuloisten suosimisesta. Etenkin kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottaminen yli 700 eurolla suosii nimenomaan pienituloisimpia ihmisiä ja veronalaisilla etuuksilla eläviä, joita valtionveron alennukset eivät juurikaan auta.


Eläkeläisten asemaa parannetaan tällä vaalikaudella 942 miljoonalla eurolla. Siis kymmenenkertaisesti verrattuna niiden hallitusten saavutuksiin, joissa vasemmiston edustajat ovat olleet mukana. Tähän summaan sisältyy myös vuonna 2011 tuleva takuueläke, joka nostaa kansaneläkkeen saajien eläkettä 15 prosentilla. Kun huomioidaan lisäksi eri etuuksiin, päivärahoihin ja eläkkeisiin tehdyt korotukset voidaan puhua parannuksista, joita ei ole nähty useisiin hallituskausiin, jos koskaan yhden hallituksen aikana.


Käydyn keskustelun perusteella äänestimme hallituksen luottamuksesta perjantaina ja eduskunnan luottamus hallitukseen oli vahva. Ihmettelen vain, miksi oppositio haluaa ottaa aina uudelleen näpeilleen välikysymyksillä, joiden aiheita se ei ole itse vallassa ollessaan halunnut hoitaa paremmin.


 


Verotuskysymykset tapetilla
19.2.2010

Helmikuun puoliväliviikon askareet ovat liittyneet varsin tavanomaiseen eduskuntatyöhön. Sosiaali- ja terveysvaliokuntaryhmässämme kävimme läpi kansliapäällikkö Kari Välimäen kanssa kevään aikana eduskuntakäsittelyyn tulevia asioita, joista suurin on terveydenhuoltolaki. Hallitusryhmät sopivat jo aiemmin, että tämä laki tulee eduskuntaan maalis-huhtikuussa. Samalla paljon puhuttu nk. järjestämislaki kuopattiin ainakin tämän vaalikauden osalta kokonaan, sillä välipuheella, että sosiaali- ja terveydenhuollon alueista annetaan kokeilulaki jossakin vaiheessa syksyllä 2010.


Tämä kokeilulaki on aiheuttanut ainakin meillä Kouvolassa melkoista kuhinaa virkamiehistössä ja lehdistä olemme saaneet lukea, että Kouvola olisi jo kutsuttu mukaan kokeiluun. Itse olen sitä kummastellut, miten moinen on mahdollista, jos koko kokeilusta ja sen ehdoista ei ole mitään varmaa. Esimerkiksi ministeri Kiviniemi juuri tänään totesi, että kokeilun sisällöstä, laajuudesta tai kohteista ei ole vielä mitään päätetty yhteisesti, vaan asia on poliittisten jatkoneuvottelujen varassa.


Olenkin tästä syystä jättänyt sosiaali- ja terveysministeriölle kirjallisen kysymyksen, miten kunnille on voitu jo antaa lupauksia kokeilusta, kun kokeiltavaa mallia ja kuntien valintakriteereitä ei ole vielä edes määritelty. Hyvin laaja yhteisymmärrys vaikuttaisi ainakin eduskunnassa olevan sellainen, että kokeilussa voi olla mukana vain harvoja ja tarkkaan harkittuja kuntia tai alueita. Nyt halukkaita on jo ilmoittautunut lehtien mukaan alun toistakymmentä, pettymyksiä on siis luvassa vielä.


Torstain kyselytunnilla verotusratkaisut nousivat päivän pääaiheeksi. Opposition keskushyökkääjäksi takaisin nostettu ed. Heinäluoma kritisoi hallituksen linjauksia siitä, että ne eivät olisi oikeudenmukaisia etenkään pienituloisia ihmisiä kohtaan. Häntä säestivät ed. Kumpula-Natri sekä Sdp:n puheenjohtaja Urpilainen ristiriitaisilla vaatimuksilla yritysten verotuskohtelusta. Heidän mukaansa yrityksien verotusta ei saisi keventää työllistämistä helpottavalla tavalla, kuten suoraan työvoiman määrään liittyneen KELA-maksun poistolla tehtiin. Samalla he vastustavat myös verotuksen painopisteen siirtämistä kulutuksen suuntaan niin yritysten energiaverotuksessa kuin myös tavallisten ihmisten verokohtelussa.


Vanhasen vastaus kuitenkin osoitti sen, ettei opposition kritiikillä tässä aiheessa ole pohjaa. Oikeuden mukaisuuden kannalta katsottuna hallituksen veropäätökset: ruokaveron alentaminen, eläkeläisten verotuksen korjaaminen palkansaajien tasolle ja kunnallisveron perusvähennyksen roima korottaminen ovat kiistatta nimenomaan oikeudenmukaisia tekoja. Niillä on erityisesti helpotettu pienituloisten ihmisryhmien asemaa ja vaikutukset ovat olleet pitkälti toista miljardia euroa vuodessa.


Yrityspuolella vastaavasti on pyritty kannustamaan suomalaista työtä ja yrittämistä ja verotuksen kääntäminen kulutuksen puolelle tukee ekologista linjaa, josta meillä on vahva yhteisymmärrys Suomessa. Sdp:n ja vasemmiston oikeudenmukaisuutta ilmeisesti olisi se, että vain palkkatuloa saavien verotusta kevennettäisiin valtionverotuksen kautta, ja pienituloiset, jotka maksavat vain kunnallisveroa jätettäisiin omilleen. Ruokaveronkin alennuksen osalta merkittävin etu tuli nimenomaan niille, joiden tuloista suurin osa menee peruselämiseen. Vastaavasti näyttäisi siltä, että oppositiolla ei ole aivan hallussa erottelu yritysverotuksen ja esimerkiksi osinkoverotuksen osalta. Hallitus on suhtautunut positiivisesti osinko- ja pääomaverojen nostamiseen, mutta on muistettava, että yritysten verottaminen ei ole sama asia, kuin niiden jakaman voiton verottaminen.


Verotusta sivuten täytyy myös mainita, että jätin tällä viikolla toisenkin kirjallisen kysymyksen, joka koskee uudistunutta kausiveroilmoitusmenettelyä. Vanhaa paperista ilmoitusta käyttävien pienyrittäjien ilmoitusaika on määrätty niin lyhyeksi ja ilmoituslomakkeen myöhästyminen sanktioitu riippumatta siitä, onko maksu tullut ajallaan, että ongelmat ovat monen kohdalla akuutteja. Periaatteessa ei voida enää puhua siitä, että ilmoitusvelvollisella olisi valinnanvapaus siitä, kummalla tavalla ilmoitus tehdään. Katsotaan, miten ministeri suhtautuu tähän ongelmaan ja jos tarve vaatii, niin tehdään sitten laki- tai toimenpidealoite määräaikojen saattamisesta kohtuulliselle tasolle. Selvintä olisi, jos ilmoitus- ja maksupäivät olisivat kaikissa ilmoitusmuodoissa samat.


Tänään illalla ovat jälleen luvassa vuotuiset 24 tunnin hiihdot Anjalassa. Niitä ei pakkanenkaan ole perunut, eikä peru. Lämpömittarin lähennellessä varmaan illalla -20 astetta otetaan ladulla mittaa siitä, kuinka moni mies tai nainen peittoaa Pakkasen – oli sitten kyse luonnonilmiöstä tai paikallisesta kansanedustajasta.


Arkista työtä
12.2.2010

Toinen työviikko istuntotauon jälkeen on ollut työntäyteinen, mutta mitään isompia asioita ei vielä ole ehtinyt tulla päätöskäsittelyyn. Valiokunnissa asioita riittää tälle keväälle reilusti. Saimme vastikään listan hallituksen esityksistä, jotka tullaan kevään aikana antamaan eduskunnalle ja käsiteltävää meillä todellakin riittää.


Pientä keskustelua viikolla toki oli Keskustan puheenjohtajakilvan puitteissa, kun kuulimme uutisia siitä ketkä ovat ja ketkä eivät ole lähdössä kilvoittelemaan ykköspaikasta. Vielä kuitenkin ehdokasjoukkoon kaivataan lisää nimiä ennen kuin voisi sanoa, että olympiatason joukkue on kasassa.


Torstain kyselytunti pyöri poikkeuksellisesti vain kolmen aiheen ympärillä. Normaalistihan kysymyksiä ehditään ottaa viidestä kymmeneen kappaletta eri aiheista, mutta nyt Oulun yliopiston asiat, perustuslakikomitean ehdotukset sekä maahanmuuttopolitiikan kustannukset saivat aikaan niin paljon lisäkysymyksiä, ettei muita aiheita enää tarvittu.


Perustuslakiuudistusta pohtineen komitean esitykset, jotka kevään aikana tulevat eduskunnankin käsittelyyn hallituksen esityksenä herättävät ainakin oppositiopuolueissa monenlaisia tuntoja. SDP etunenässä on myös tekemässä asiassa koplausta, joista se yleensä on syyttänyt Keskustaa. Samaan aikaan on pohdinnassa nimittäin vaalilain uudistus ja näyttää siltä, että tällä valtaoikeuskysymyksellä pyritään myös ajamaan asioita täysin erillisessä vaalilain sisällön valmistelussa.


Kyselytunnilla nousi jälleen esiin myös Suomen maahanmuuttoon käyttämät rahat, joita oli tutkailtu edellisessä MOT-ohjelmassa. Ohjelma jatkoi samalla linjalla kriittistä arviointia, jota allekirjoittanut toi Juha Miedon ja Mikko Alatalon kanssa esille jo viime vuoden puolella (tästä kysymykseen). On erittäin huolestuttavaa, että meidän pakolaisille maksamamme etuudet ovat sellaisella tasolla verrattuina muihin EU-maihin, että ne houkuttelevat ihmisiä nk. turvapaikkashoppailuun.


Tässä asiassa on kuitenkin pidettävä mielessä se, että turvapaikanhakijoissa on myös niitä, jotka ovat todellisen hädän vuoksi joutuneet lähtemään pakolaisiksi. Kattava kaikkien turvapaikanhakijoiden syyllistäminen ei ole asiallista. Kokonaisuutena kuitenkin meidän on pidettävä huoli siitä, että käytäntömme ovat yhteneviä muiden EU-maiden kesken. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös se, että Dublinin sopimuksen mukaista ensimmäisen turvapaikanhakumaan sääntöä noudatetaan.


Pitkät valtiopäivät käynnistyivät
5.2.2010

Vaalikauden viimeiset ”pitkät” valtiopäivät polkaistiin käyntiin tiistaina valitsemalle eduskunnalle puhemiehistö. Odotettu yllätys, jos niin asiaa voisi kuvata, oli Niinistön saama heikko äänimäärä vaalissa. Jo pitkin syyskautta kritiikkiä Niinistön johtamistyyliä kohtaan oli ilmassa ja vaikka julkisuudessa pääsyyksi on esitetty säästölinjaa, niin se tuskin on olennainen tekijä.


Eduskunnan on toki säästettävä siinä missä muut valtion laitokset ja tavalliset ihmisetkin joutuvat säästämään aikojen ollessa tiukat. Tästä ei missään vaiheessa ole ollut suurempaa sananvaihtoa, mutta uskoakseni yksipuolinen johtamistyyli ja suhtautuminen muihin edustajiin olivat useimmilla syynä siihen äänestyskäyttäytymiseen, joka vaalin tuloksesta nähtiin.


Keskustan linja epäilyistä huolimatta oli tässä asiassa selvä ja ryhmän puheenjohtaja Kallin ohje yksiselitteinen. Ilmeisesti Kokoomuksen omastakin porukasta tukea meni vaalissa Kanervalle ja Raville ihan riittävästi.


Keskiviikkona vietettiin valtiopäivien juhlallisia avajaisia, eikä niissäkään juuri tapahtunut mitään ennakoimatonta. Tasavallan presidentti hieman piikitteli eduskuntaa valtaoikeuskysymyksessä ja Niinistö muisti sisällyttää omaan puheeseensa pienen piikin muille edustajille.


Enemmän draamaa nähtiin sitten torstaisella vuoden ensimmäisellä kyselytunnilla. Oppositio sai koneensa lumihangesta aika hyvin käyntiin, joskin presidentti antoi heille reipasta vetoapua avajaispuheessaan esiin nostamillaan asioilla, joita SDP:n Urpilainen ja Vasemmiston Uotila kysymyksissään sitten peräsivät.


Keskustan Tuomo Puumala esitti oikeusministerille ajankohtaisen kysymyksen raiskaustuomioiden varsin lievästä rangaistuskäytännöstä. Hyvin rangaistusliberaaliksi tunnetun oikeusministeri Braxin löysä kanta kysymykseen ei voinut olla hämmästyttämättä. Eläinsuojeluasioissa hän on ollut heti valmis tiukentamaan rangaistuksia, mutta esimerkiksi raiskausten osalta näin ei näytä olevan.


Keskustan eduskuntaryhmä myös järjestäytyi uudelleen valtiopäivien aluksi. Ryhmän puheenjohtajiston lisäksi valittiin ryhmälle uusi työvaliokunta, johon pääsin mukaan. Eduskuntaryhmän työvaliokunnan tehtävänä on valmistella ryhmän päätettäväksi tulevia asioita ja kannanottoja sekä tarvittaessa ottaa myös ryhmän puolesta kantaa kiireellisissä asioissa, jos ryhmäkokouksen järjestäminen ei ole mahdollista. Paikka työvaliokunnan jäsenenä on siis vastuullinen tehtävä.


Työvaliokuntaan kuuluvat ryhmän puheenjohtajiston lisäksi kansanedustajat Aila Paloniemi, Mirja Vehkaperä, Esko Ahonen sekä Markku Rossi ja allekirjoittanut. Työvaliokunnan jäseniä ovat lisäksi piiskurit Jari Leppä ja Timo Kaunisto sekä varainhoitaja Mika Lintilä.


Kiitokset muistamisista täyttäessäni 50 vuotta
1.2.2010


Viikkoterveiset jäivät tällä kertaa tarkoituksella maanantaille, koska viimeviikon loppupuoli meni varsin pitkälti 50-vuotisjuhlieni valmisteluissa. Lauantaina pidetyt juhlat onnistuivat erinomaisesti. Oli todella suuri ilo nähdä niin paljon ystäviä, tuttavia ja yhteistyökumppaneita juhlimassa kanssani puolen vuosisadan etappia. Päivän ja illan aikana vieraita kävi lähes 600 henkeä.


Ilman hyvien ystävien apua näiden juhlien järjestäminen ei olisi ollut mahdollista. Suuret kiitokset Muhniemen Martoille tarjoilupuolen hoitamisesta, Inkeroisten VPK:n naisille erinomaisesta lihakeitosta, Ukkolan Merville täytekakkujen teosta ja Kirin Saaralle leipäpuolesta vastaamisesta. Jaana ystävineen puolestaan sai juhlatilan näyttämään viihtyisältä sekä Jukka ja Jarkko huolehtivat päivän virallisemman vastaanoton sujumisesta. Lisäksi mukana järjestelyissä oli vielä monta henkeä, joille esitän tässä suuret kiitokset näin yhteisesti.


Illan viihteellisessä juhlassa oli myös mukavaa huomata, että monet ystävistäni olivat halunneet muistaa minua erilaisilla esityksillä Kimolan naisten kantritanssista Eino-yhtyeemme juhlalauluun. Innolla odotan, että pääsen katsomaan valokuvia ja filminpätkiä illan juhlista.


Juhliminen kuitenkin loppuu aikanaan ja huomenna tiistaina on edessä paluu normaaliin eduskunnan työrytmiin. Ensi perjantaista lähtien nämä viikkoterveisetkin palaavat siis säännölliseen ilmestymistahtiin.



 



 



 



 


Tammikuun ajatuksia
23.1.2010

Vaikka eduskunta on istuntotauolla vielä reilun viikon ajan, on Keskustan puheenjohtajapeli käynnistynyt täydellä höyryllä. Mukaan ovat tähän perjantai-iltaan mennessä ilmoittautuneet vanha konkari Paavo Väyrynen sekä nuorempaa naisenergiaa edustava Mari Kiviniemi. Molempien mukaan lähteminen on ollut odotettua, eikä sinänsä mitenkään yllätyksellistä.


Väyrysen ilmoitus tosin näyttää sekoittaneen eniten politiikan toimittajien ja muiden puolueiden kannattajien elämää. Keskustan omassa piirissä malttia on odottaa vielä keitä ennen kesäkuussa pidettävää Lahden puoluekokousta ilmoittautuu mukaan kilpaan. Ihanne tilanne olisi, jos saisimme aikaiseksi reilun noin 3-5 ehdokkaan kamppailun tästä johtopaikasta. Helsingin sanomissa olleesta jutusta huolimatta, jossa allekirjoittanutta esitettiin mukaan mustaksi hevoseksi, en ole mitään ratkaisuita tehnyt. Jos juttu kiinnostaa niin sen pääsee lukemaan tästä linkistä. Kokonaisuutena pidän hyvänä, että vanhatkin konkarit ovat liikkeellä. Se antaa tarpeellista lisäpotkua myös nuorempien kampanjointiin.


Jos puheenjohtajakaavailut ovat liikkeellä täyttä höyryä, on puoluesihteerikisan osalta vasta päästelty ylimääräisiä höyryjä pihalle. Niin sanottu hippokerho eli puoluesihteeriä vahvasti ja usein arvostelleiden kansanedustajien ryhmä on jo kritisoinut kovasti nykyistä puoluesihteeri Korhosta. Toistaiseksi kuitenkin kritiikki on jäänyt vain aidalta huuteluksi, kuten Suomen kuvalehti sitä PolKom palstallaan kuvasi. Saa nähdä riittääkö kenelläkään kerholaisista eväät lähteä haastajaksi puoluesihteerikilpaan, johon kukaan ei ole vielä ilmoittautunut.


Täällä Kouvolan kunnallispoliittisissa asioissa sama vellonta jatkuu kuin aiemmin. Koulu- ja sairaalaratkaisuissa ei oikeastaan malteta katsella ympärille lainkaan, vaikka merkittävää olisi huomioida myös miten asiat naapureissa ovat kehittymässä. Kotkankin uudistaessa toimintamallejaan, tulee Kuusankosken sairaalan mahdollisesta siirtymisestä Kouvolan piikkiin haasteellista, ellen sanoisi jopa hankalaa. En usko, että mahdollisen sairaanhoitopiirin pilkkomisen yhteydessä, Kouvola saisi aluesairaalan korvauksetta muilta kunnilta omakseen. Toisaalta tilanne, jossa Kouvola rakentaisi uuden sairaalarakennuksen, ei myöskään tarkoita sitä, että automaattisesti pääsisimme eroon aluesairaalan kiinteistöistä koituvista velvollisuuksista.


Kouluverkon osalta myös tilanne on edelleen avoin. Lopullisia esityksiä ei ole vielä tehty ja näyttäisi siltä, että palapelissä on vielä monta irrallista osaa, jotkut pöydällä, toiset rasiassa ja luultavasti muutamat toisten palapelin rakentajien taskuissa.


Joulurauhaa !
18.12.2009

Kuluneen viikon aikana olemme istuneet pitkiä päiviä täysistunnoissa käsitellen vuoden 2010 talousarviota. Tämän rytmin katkaisi käytännössä vain torstainen kyselytunti ja muutamat suuren valiokunnan ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokoukset, joita pidettiin Kööpenhaminan ilmastokokouksen aiheiden ja presidentin edustuskysymysten vuoksi. Nämä valiokunnat eivät kuitenkaan kosketa minua, joten omaan viikkooni ei maanantaisen Kouvolan kaupunginvaltuuston kokouksen lisäksi ole kuulunut muuta kuin tätä talousarviota.


Kouvolassa saimme 540 miljoonan euron budjetin kasatuksi 4,4 miljoonan euron alijäämällä. Työ ei ollut helppo, eikä talousarvio varmastikaan ole täydellinen. Uutta velkaa otetaan 16,5 miljoonaa euroa, mikä ei ole vähän edes tämän kokoiselle kaupungille. Mielenkiintoista kokouksessa oli, että vielä valtuustokäsittelyvaiheessa tuotiin niin paljon muutosesityksiä, jotka eivät olleet pelkästään kosmeettisia. Tämä ehkä kertoo valmistelukulttuurin hakevan muotoaan uudessa kunnassa. Perinteisestihän merkittävät muutospaineet on saatu puretuksi jo hallituskäsittelyssä niin, että vain strategisimmista kysymyksistä on jouduttu äänestämään valtuustossa.


Täällä eduskunnassa äänestäminen puolestaan kuuluu jokaisen pääluokan käsittelyyn. Lähestulkoon ainut kohta talousarviossa, johon ei ollut esitetty muutosta, lienee ollut valtionvelan korot. En laskenut yhteen kaikkia äänestyksiä, joita budjetin osalta kävimme, mutta niitä oli satoja. Itse asiassa niin paljon, että äänestyskonekin alkoi reistailla ja puhemiehen oli hidastettava tahtia, jotta tekniikka pysyi edustajien vauhdissa.


Vihdoin perjantai-iltana, reippaasti kello viiden jälkeen, saimme budjetin kannet kiinni. Varapuhemies Johannes Koskinen kehotti päätössanoissaan meitä kaikkia muistamaan joulun aikaan läheistemme ohella myös syrjäytyneitä ja muuten ahdingossa olevia ihmisiä, mikä on kohdallaan erityisesti nyt taantuman aikana, kun monella aatokset täyttävät jouluilon sijasta huolet ja murheet.


Jouluun on vielä muutama päivä, sää on talvinen ja uskon, että joulun tunnelmakin löytää meidät kaikesta huolimatta. Eduskunnan työ jatkuu helmikuun alussa ja nämä mietteet ovat tauolla ainakin loppiaisen yli.


Joel Hallikaisen laulun sanoin haluan toivottaa teille kaikille rauhallista joulunaikaa ja entistä parempaa vuotta 2010.

Rauhaa, joulurauhaa!
Muista joulusi pyhittää.
Se vain mikä meissä on hyvää,
meidän jälkeemme tänne jää
Kun rauhaa, joulurauhaa,
kuulen tuulen kuiskaavan,
vihdoin tunnen, sittenkin tunnen
minä jouluni alkavan.


Talousarvio päätökset lähestyvät
11.12.2009


 


Aiemmin syksyllä tein toimenpidealoitteen lähijunaliikenteen jatkamiseksi Lahdesta Kouvolaan asti. Tätä asiaa on koetettu viedä useissa yhteyksissä eteenpäin ja tämä aloite on yksi osa prosessia, jolla pyrimme saamaan enemmän junayhteyksiä Kouvolan seudulta Lahteen ja edelleen Helsinkiin.


Nyt joulukuun alussa aloite on edennyt puhemiesneuvostosta liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Valiokunnassa käsittelyä ei ole vielä aloitettu, mutta olen jo saanut paljon hyvää palautetta aloitteesta. Aloite on huomioitu positiivisesti myös Lahden suunnalla, mitä pidän tärkeänä tukena. Molempien kaupunkiseutujen hyvä yhteistyö on edellytys muutokselle parempaan suuntaan ja vastavuoroisesti hyötyä yhteyksien paranemisesta saavat molemmat kaupungit naapurikuntineen.


Valiokuntatyö taukosi tänään jatkuakseen jälleen helmikuussa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan työmäärästä kertoo jotakin se, että vuoden aikana pidetyn 96 kokouksen aikana on hyväksytty 55 mietintöä ja 22 lausuntoa. Näitä mietintöjä ja lausuntoja varten valiokunta on kuullut satoja asiantuntijoita, joten tahti on melko kova. Liikenne- ja viestintävaliokunnassa kokouksia puolestaan on ollut 80, mietintöjä hyväksytty 33 ja lausuntoja annettu 30.


Jo tällä viikolla täysistuntoja on ollut joka päivä ja ensi viikolla istuntoihin käytetään kaikki mahdollinen aika, jotta vuoden 2010 talousarvio ehditään käsitellä pääluokka pääluokalta ja momentti momentilta ennen joulua. Tämä tarkoittaa pitkiä istuntoiltoja, satoja talousarvioaloite äänestyksiä ja myös joitakin muutoksia talousarvioesitykseen.


Hallituspuolueiden kesken on sovittu jo muutamista lisäyksistä talousarvioon. Niistä merkittävimpiä on määrärahan korotus ympäristönsuojelun kannalta tärkeisiin vesihuolto- ja ympäristötöihin, joihin aiemman esityksen päälle esitetään 5,7 miljoonaa euroa enemmän varoja. Tämä lisäys tulee näkymään mm. haja-asutusalueiden ja maaseudun vesihuoltohankkeissa, joita Kouvolan seudullakin on vireillä useita. Lisärahoitukselle on myös kysyntää jätevesiasetuksen määräämän takarajan lähestyessä.


Toinen tärkeä asia, josta on syksyn mittaan päästy sopuun, on yrittäjien perheenjäsenten sosiaaliturvan parannus, johon varataan noin miljoonan euron verran lisää rahaa. Tällä on suora vaikutus pienyrittäjien mahdollisuuteen jatkaa taantuman yli yritystoimintaa, kun perheenjäsenille tulee mahdollisuus työttömyyskorvaukseen ilman, että koko yritystoiminta on lopetettava.


Reserviläisliiton puheenjohtajana olen myös iloinen siitä, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitukseen lisätään puuttuvat 200 000 euroa, joilla turvataan taantumasta huolimatta rahoituksen pysyminen entisellä tasolla myös vuonna 2010.


Hyvää itsenäisyyspäivää!
4.12.2009

4.12.1917 Senaatti antoi eduskunnalle hyväksyttäväksi Suomen valtiollista itsenäistymistä tarkoittavan julistuksen. Eduskunta hyväksyi tämän julistuksen kaksi päivää myöhemmin 6.12.1917. Itsenäinen Suomi oli syntynyt.


Nyt 92 vuotta myöhemmin itsenäisen Suomen eduskunta kokoontuu edelleen, vaikka heti parin vuosikymmenen jälkeen nuori valtio joutui vastaamaan ylivoimaisilta vaikuttaneisiin haasteisiin, ensin talvisodassa ja pian uudelleen jatkosodassa. Suomalaisten järkähtämättömästä mielenlaadusta kertoo se, että Euroopan sotiin osallistuneiden maiden kansanedustuslaitoksista Suomen eduskunnan lisäksi vain Ison-Britannian parlamentti on toiminut keskeytyksettä myös sota-ajat


Tänä vuonna itsenäisyyspäivän viettoa sävyttää monilta osin se, että talvisodan syttymisestä on kulunut tasan 70 vuotta. Tähän liittyen myös eduskunnassa on järjestetty valokuvanäyttely niistä poikkeusjärjestelyistä, joihin sodan johdosta lainsäädäntötyön jatkumisen turvaamiseksi ryhdyttiin.


Kun 30.11.1939 ensimmäiset Neuvostoliiton pommikoneet lensivät pääkaupunkimme yllä, moni kansanedustajakaan ei vielä uskonut sodan todella syttyvän. Aamun ilmahälytyksen tullessa valiokuntien kokoukset olivat meneillään ja osa kansanedustajia kerääntyi eduskuntatalon portaille seuraamaan kohti Malmin lentokenttää suuntaavia pommikoneita. Iltapäivällä ilmahyökkäyksen kohteena oli Helsingin keskusta. Pommit putoilivat Kamppiin aivan eduskuntatalon nurkille, lähimmät Luonnontieteellisen museon pihamaalle ja nykyisen eduskunnan lisärakennuksen tontille.


Eduskunta säilyi kuitenkin vaurioitta ja rakennus selviytyi myös myöhemmin sotien aikana varsin pienillä vahingoilla. Tosin vielä tänä päivänäkin Puhemiehen aukion puolella taloa on graniittiseinässä näkyvissä sirpaleiden iskujälkiä.


Aluksi tarkoituksena oli jatkaa normaalia eduskuntatyötä myös sodan aikana, mutta jo ensimmäisenä päivänä todettiin, ettei se olisi Helsingissä turvallista. Eduskuntataloa oli vaikea saada pimennetyksi ja myös esimerkiksi istuntosalin kupoli ei olisi kestänyt mahdollista palopommin osumaa. Illan täysistunto pidettiin varmuuden vuoksi Vallilan työväen talolla ja vielä tulevan yön aikana eduskunnan juna lähti pimeyden turvin Helsingistä kohti ”tarkemmin ilmoitettavaa päämäärää”. Aikalaiskansanedustajien muistelot tuntemuksistaan ja liikkumisesta pimennetyssä Helsingissä tuon illan ja yön aikana kertovat, että kirjaimellisesti kaupungin ja maan ylle oli laskeutunut pimeys.


Aamun valjetessa junan matkalaisille selvisi päämäärä, joka oli Kauhajoki. Siellä eduskunta jatkoi toimintaansa lähes häiriintymättömänä, pitäen ensimmäisen täysistuntonsa jo 5.12. Edustajien määrä täysistunnoissa vaihteli sotatilan aiheuttamien esteiden ja tehtävien vuoksi 87 edustajasta aina 186 edustajaan, mutta kuitenkin parlamentin työ jatkui keskeytyksettä.


Sodassa taistelleiden miesten sekä kotirintamasta vastanneiden naisten ansiosta meillä on nykyäänkin itsenäinen isänmaa. Suomalaisten maanpuolustustahto on kautta aikojen säilynyt korkealla tasolla ja sitä arvostaen nykyinen eduskunta on esimerkiksi vuoden 2010 budjettiin lisännyt määrärahaa vapaaehtoiselle maanpuolustukselle niin, että taantumasta huolimatta määrärahat sen osalta säilyvät ennallaan. Kansakuntamme kollektiivisten muistojen säilyttämiseksi ja Talvisodan uhrien kunnioittamiseksi myös sotavainajien DNA-tunnistuksiin ja Talvisota-valokuvien digitointiin osoitetaan varoja ensi vuoden budjettiin.


Vähenevää rintamaveteraanien joukkoa on myös muistettu jo aiemmin syksyllä valiokuntakäsittelyssä hyväksytyllä hoitotuen rintamalisällä, joka on 50 euroa kuukaudessa. Hoitotuen lisäosaa maksetaan vuoden 2010 alusta alkaen veteraaneille, jotka saavat korotettua tai ylimpää hoitotukea sekä ovat oikeutettuja rintamalisään. Uusi lisäosa maksetaan ilman eri hakemusta.


Omalta osaltani itsenäisyyspäivän viettäminen alkaa jo tänään perjantaina. Olen saanut mieluisan kutsun juhlapuhujaksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoiden itsenäisyysgaalaan Kouvolan upseerikerholle. Sunnuntaina puolestaan virallinen itsenäisyyspäivän vietto kohdallani kulkee Helsingin Tuomiokirkon ekumeenisen juhlajumalanpalveluksen ja Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton merkeissä.


Toivotan erittäin hyvää ja arvokasta Suomen 92. itsenäisyyspäivää teille kaikille!


Kysymyksiä ilmassa
27.11.2009



Tällä viikolla jätin parikin kirjallista kysymystä. Ensimmäinen koski Suomeen rantautunutta sakkojen maksupalvelua, joka lupaa maksaa kolmet ylinopeusrikesakot vuodessa asiakkaansa puolesta. Tällainen toiminta on firman mielestä täysin laillista, mutta itse ainakin pidän sitä vähintään moraalin ja liikenneturvallisuustavoitteiden vastaisena. Moni muu täällä eduskunnassa oli ajatellut asiasta samoin, ja ilmeisesti samansisältöisiä kysymyksiä on ministerille mennyt vastattavaksi useampikin.


Luulisin, että toiminta ei täytä kaikkia lainkirjaimia, jos niitä tulkitaan samalla tavoin kuin lainsäätäjä on tarkoittanut. Jos puolestaan ministerin vastauksesta ilmenee, että lakiin on jäänyt porsaanreikä, tulee siihen varmasti myös nopea korjaus. Sen verran tuohtumusta esitetty tapaus on aiheuttanut niin meissä lainsäätäjissä, kuin myös lainvalvojien keskuudessa.


Toinen ympäri Suomea huomiota saanut kirjallinen kysymys oli Alatalon Mikon ja Juha Miedon kanssa tekemämme kysymys turvapaikanhakijoille maksettavista korvauksista. Tehdyn selvityksen mukaan Suomi on varsin avokätinen rahana annettavien etuuksien suhteen verrattuna muihin maihin. Myös oman maan vähäosaisiin tehty vertailu ei kaikin puolin näytä oikeudenmukaiselta.


Kysymystä jättäessämme lähdimme siitä näkökulmasta, että on välttämätöntä, että yhteiskunnan sosiaalietuudet ovat kohtuullisia, tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. Tämä palvelee myös tänne muuttavien etuja. Oikein mitoitetut tuet saavat kansalaisten hyväksynnän. Samalla ehkäistään myös epätervettä suhtautumista turvapaikanhakijoihin. Erityisesti haluamme painottaa, että ulkomaalaisia ei voida syyttää järjestelmän epäkohdista.


Eduskunnan tehtävänä on huolehdittava omien kansalaistensa ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnista. Tulonsiirtojen onkin oltava yleisesti hyväksyttävällä tasolla. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että valtion tuet ovat oikein mitoitettuja ja oikeudenmukaisia eri väestöryhmien kesken. Verovarojen käytössä tulee olla erittäin tarkka. Sama sääntö koskee myös velkarahan käyttöä.


Viikolla kävimme myös keskustelua PARAS-hankkeen selonteosta. Selvästi keskustelussa tuli esiin, että Kokoomus ja Sosiaalidemokraatit ajavat kiireellä lisää kuntaliitoksia välittämättä siitä, ehtivätkö palvelut kehittyä lainkaan siinä sivussa. Kovissakin puheenvuoroissa oli selvästi havaittavissa kannatusta jopa pakkoliitoksille, mitä itse en pidä hyvänä linjana.


Ministeri Kiviniemi puolestaan puolusti vahvasti sitä linjaa, että edettäisiin olemassa olevan suunnitelman mukaisesti ja keskityttäisiin tulevina vuosina etenkin tähän palveluiden kehittämiseen. Myös Kiviniemi myönsi avoimesti, että tähän mennessä PARAS-hankkeessa palvelut ovat jääneet selvästi kuntarakenneratkaisuihin nähden toissijaisiksi.


Tänään perjantaina hyväksyttiin Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa yrittäjien ja yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvan parannus. Etenkin perheenjäsenten osalta, jotka ovat työskennelleet perheyrityksessä, ehtoja väljennetään niin, että enää ei edellytetä tuotantosuunnan lopettamista tai vastaavaa perustavanlaatuista muutosta yritystoiminnassa. Jatkossa perheenjäsenet ovat oikeutettuja työttömyysturvaan myös hänen työnsä loppuessa yritystoiminnan pysyväisluotoisesta heikentymisestä johtuvista syistä kun yritystoiminnan tulo jäisi näin vähimmäistoimeentulon alapuolelle. Valtion talousarvioon ollaan varaamassa tämän muutoksen johdosta miljoonan euron määräraha.


Vielä viikonlopuksi matkaan Kurikkaan Juha Miedon 60-vuotissyntymäpäiville. Luvassa on suuri kansalaisjuhla, jonne on myös kutsuttu myös muutama meistä kansanedustajista. Lauantaina matka jatkuu Kurikasta Pietarsaareen Keskustan puoluevaltuuskunnan kokoukseen.


 


Veroista puhetta monelta kantilta
20.11.2009

Maanantaina Kouvolan kaupunginvaltuusto kokoontui vahvistamaan veroprosentit vuodelle 2010. Tuloveroprosentti säilytettiin liittymäsopimuksen mukaisesti entisellään, mikä on ainakin kuntalaisten kannalta hyvä asia, mutta tuottaa kaupungille paineita kulukurin kanssa. Kiinteistöveroa puolestaan taivuttiin nostamaan maltillisesti. Kaikille kaupunkilaisille tällä ei ole suurta vaikutusta, mutta etenkin haja-asutusalueen yrittäjiä, joilla on merkittävänkin kokoisia toimitiloja korotus kiusaa erityisesti. Tämän lisäksi valtuustossa käytiin kovaa keskustelu elinkeinopolitiikasta, mutta kansainvälisiä asioita sen yhteydessä kukaan ei arvannut lähteä ruotimaan.


Eduskunnassa puolestaan kohua herättänyt kaupan aukiolon vapauttaminen hyväksyttiin selkein luvuin. Puolesta ja vastaan on puhuttu paljon ja yksipuolisesti tehtyä päätöstä ei voine tuomita sen enempää vain hyväksi kuin huonoksikaan. Kuitenkin muutoksen taustalla oli kauppiaiden ja työntekijöiden yhdessä neuvottelema ratkaisu toimintatavoista, joten varsin omituista olisi ollut, jos olisimme laajasti sitä lähteneet vastustamaan. Tällaisissa asioissa luottamusta on annettava myös osapuolten edusjärjestöjen kyvylle löytää kohtuullinen ratkaisu työehtojen osalta ja toimia sen mukaisesti.


Torstain kyselytunnilla keskusteltiin tiukasti muun muassa ulkomaisten työntekijöiden verovelvollisuuden toteutumisesta. Ministerille esitettiin, että Suomessa työskentelevistä noin 20 000 ulkomaisesta rakennustyömiehestä vain 150 olisi ilmoittautunut verotuksen piiriin. Valtionvarain ministerin viesti asiassa oli kuitenkin selvä: Jos kierretään veroja, niin ei senttiäkään periksi. Heti nilkkaan niin kovasti kiinni hampailla kuin vaan ikinä pystyy. Täällä ei tarvitse veronkiertäjiä sietää, ei hyvinä aikoina mutta erityisesti ei laman aikana”. Muutoin sikainfluenssasta ei esimerkiksi puhuttu kyselytunnilla enää lainkaan. Lieneekö syynä se, että epidemiahuipun on jo uutisoitu kääntyneen laskuun.


Tänään perjantaina tapasimme Keskustan Kymenlaakson piirin puheenjohtajan Jarmo Tulkin kanssa Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehiä. Tapaamisen aiheena oli keskustella mahdollisuudesta saada koko Kymenlaakso II-tukialueeksi, jota maakuntajohtaja Tapio Välinoro on ministeriölle ehdottanut. Kuuluminen II-tukialueeseen mahdollistaisi yritystuet myös suuryrityksille ja kuntien toimitilainvestointeihin. Näin maakunta pääsisi hyötymään paremmin yhdyskäytäväasemastaan Venäjän suuntaan. Toisaalta maakunnan tähän mennessä kokemat työpaikkamenetykset ovat sitä luokkaa, että muutos olisi tältäkin kantilta perusteltu. Ministeriöstä ei saatu mitään lupauksia, mutta tieto siitä, että vuoden 2010 alussa aluejakoa tarkastellaan tältä osin ja silloin alueita verrataan keskenään mm. työllisyyden ja muuttotappioiden suhteessa.


En myöskään malta olla mainitsematta niitä uutisia, joita viikon mittaan olen nähnyt ruuan ALV:n alennuksen toteutumisesta. Ruuan hinta on selvästi kääntynyt laskuun ja ALV-alennus on kaupan lupausten mukaisesti välittynyt hintoihin. Kovasta vastustuksesta huolimatta Keskustan ajama alennus on siis toteutunut. Kepu piti lupauksen!


Vierailijoiden viikko
14.11.2009

Tällä viikolla isännöin eduskunnassa kahta vierasryhmää. Keskiviikkona taloon tutustumassa piipahti pieni porukka Kouvolalaisia terveydenhoitoalan ammattilaisia. Heidän kanssaan juttelimme paljon Kouvolan kaupungin kuvioista ja näkymistä. Perjantaina puolestaan Kannuskosken väkeä kävi katsastamassa paikat, sekä edustajan toimet maakunnan hyväksi. Kannuskoskelaisia kiinnosti etenkin useaan kertaan täällä esille otettu Taavetin junayhteys. Tällä hetkellä siitä ei valitettavasti ollut uutta kerrottavaa. Edelleenkin asia on kiinni VR:n päätöksistä ja eduskunnasta tuntuu kyllä löytyvän tukea koko Luumäen seutua palvelevalle pysäkille. Oli harmillista kuulla, että aiempien pelkojen mukaisesti ratatöiden sivussa vanhat laiturirakenteet oli purettu Taavetista.


Eduskunta-asioissa lakialoitteeni hankintalain raja-arvojen muuttamisesta oli tällä viikolla lähetekeskustelussa. Aloite herätti vielä illalla salissa hieman keskustelua, mikä on aina positiivista käsittelyn tässä vaiheessa. Nyt lakialoite siirtyy talousvaliokunnan pöydälle, mistä toivon sen vielä etenevän lakimuutokseksi asti.


Torstain kyselytunti meni puoliksi sikainfluenssasta puhuttaessa. Päällimmäiset tunnot ainakin itselläni ovat, että rokotuksiin päätetty järjestys on pidettävä. Esitykset valtiojohdon rokottamisesta ovat mielestäni turhia. Tärkeintä on rokottaa riskiryhmät THL:n määrittämässä järjestyksessä ja vasta sen jälkeen meidät muut perusterveet ihmiset. Tämä järjestyshän ei ole ohjeellisena sovellettava, vaan se on selvästi määrätty järjestys, josta ei tule poiketa. Kyllä meille poliitikoille aina tarvittaessa löytyy varamiehet.


Erään toisen kyselytunnin asian yhteydessä myös Kouvola pääsi mukaan keskusteluun. Tällä kertaa kuitenkin negatiivisissa merkeissä China centerin ratsian vuoksi. On surullista kuulla, että Kouvolan kovasti mainostama projekti on ajautunut tällaiseen tilanteeseen. Yllätyksenä sitä ei kuitenkaan voine kukaan pitää, jos on ajatuksella lukenut tietoja alueella liikkuvasta ja työskentelevästä ihmismäärästä sekä millaisia liikevaihtotietoja yrityksistä on julkisuuteen annettu. Jokin ei niissä tunnu täsmäävän.


Nyt viranomaisten on syytä tutkia perusteellisesti onko väärinkäytöksiä tapahtunut täällä Suomessa taikka Kiinan puolella. Eduskunnassa puolestaan on syytä pohtia, olisiko sittenkin EU-maiden ulkopuolisten kanssa tehtävien kiinteistökauppojen tarkempi valvonta tarpeen ja onko maahantulosäännöksiä tarkennettava. Kunnille toivoisin myös harkintaa sen suhteen, ovatko nämä ulkomailta suurilla lupauksilla tulevat yritysrakennelmat todella niin varteenotettavia mahdollisuuksia, mitä on annettu ymmärtää. Tähän mennessä useissa kunnissa on myyty kiinteistöjä alle listahintojen, käytännössä vähän liian hyviltä kuulostavien lupausten pohjalta. Kuka uskaltaisi tehdä tutkimuksen siitä, ovatko lupaukset koskaan toteutuneet?


Viikonlopuksi matkaan Turkuun Reserviläisliiton liittokokoukseen. Kokous on suuri ja sinne saapuu väkeä maan joka puolilta. Käsittelyssä ovat tulevan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä paljon muitakin aiheita. Liiton puolelta on hyvä, että talous on saatu käännettyä positiiviselle uralle.



Seuraavat >>